Ultra Bra - Sokeana hetkenä kertoo Suomen epätodennäköisimmän musiikki-ilmiön tarinan ja näyttää kuinka Kallion ilmaisutaitolukion nokkelien oppilaiden puolivitsistä kasvoi yksi Suomen mielenkiintoisimmista ja rakastetuimmista yhtyeistä.

WSOY, 2018. 237 sivua. 
Äänikirjan lukija Krista Putkonen-Örn, 9 h 8 min. 

Olen aina ollut vähän liian nuori Ultra Bralle. Olen ollut liian nuori fanittamaan yhtyettä oikeasti, mutta sen sijaan olen ollut yksi niistä 1990-luvun lapsista, jotka ovat kasvaneet Ultra Bran musiikin kanssa.

Isosiskoni kuuntelivat Ultra Brata, ja minä sain oman annokseni musiikista siinä sivussa. Halusin itselleni myös kaikki Ultra Bran cd-levyt ja kuvassa näkyvän nuottikirjan. Kun muut soittivat pianotunneilla vanhoja klassisen musiikin sävellyksiä, minä treenasin Vesireittejä ja Tyttöjen välisestä ystävyydestä. 

Olin ihan mielettömän onnellinen, kun Ultra Bra palasi vuosi sitten kesällä lavalle kolmen keikan ajaksi. Ruisrockiin pääsin itsekin, ja oli mahtava tunne kokea Ultra Bra livenä ensimmäistä ja viimeistä kertaa. Fiilis Ruisrockin rantalavalla oli uskomaton, kun kymmentuhatpäinen ihmismeri lauloi kuorossa kaikille tuttuja biisejä ja huojui samaan tahtiin. Yhteenkuuluvuuden tunne oli niin suuri, että minä omissa oloissa viihtyjä en edes häkeltynyt, kun vieressäni keikkaa seurannut nainen tarttui minua kädestä heiluttaakseen käsiämme samaan tahtiin kaikkien muiden kanssa.

Voi kunpa olisin syntynyt kymmenen vuotta aikaisemmin ja ehtinyt elää Ultra Bra -ajan ihan täysillä.

Ultra Bra - Sokeana hetkenä tarjosi minulle, liian nuorelle UB-fanille, hienon kurkistuksen ja aikamatkan siihen, mistä kaikki sai alkunsa ja  millainen Ultra Bran taival ihan todellisuudessa oli. Olen aina itse keskittynyt Ultra Brassa nimenomaan musiikkiin, ja bändin taustat ja tarina on jäänyt vieraaksi. Kirja tarjosikin minulle todella paljon uutta tietoa ja kiinnostavaa kuunneltavaa. Oli mielenkiintoista kuulla, miten puolivitsistä tulikin totta, ja miten asenne yhtyeeseen muuttui matkan varrella. Kirja avaa bändin alkutaivalta, biisien tekemistä, keikkailua, matkaa menestykseen ja lopulta sitä, miten kaikki päättyy - siis kaikkea sitä, mitä bändikirjasta yleensäkin löytyy.

Koska Ultra Bra oli suuri yhtye, on myös kirja laaja. Henkilöitä on paljon, ja tärkeimpien henkilöiden taustoja avataan hyvinkin yksityiskohtaisesti. Muun muassa Kerkko Koskinen saa kirjasta ansaitusti paljon tilaa. On kiinnostavaa, miten kirjassa kuuluu yhtyeen eri jäsenten ääni: moniin asioihin saa kirjasta eri näkemyksiä, kun ääneen pääsevät monet henkilöt.

Itse kuuntelin kirjan äänikirjana. Se pyöri auton stereoissa työmatkojen aikana, oli mukana lenkkikuunneltavana ja ajanvietteenä siivotessa. Kertaakaan ei tullut tylsää.
Mitä kirjasta jäi mieleen? Hassuja yksityiskohtia, kuten se, miten Sinä lähdit pois -musavideota kuvattiin lentokentällä, ja lennonjohto ohjasi kaikki lennot laskeutumaan sopivasta suunnasta, jotta videosta tuli paras mahdollinen. Mitä siitä, että se aiheutti lentoyhtiöille valtavat lisäkustannukset. Tai se, miten Ultra Bra:n jäähyväiskeikan jälkeen Juhani Merimaa joutui laittamaan parketit uusiksi, kun UB juhli vähän villimmin.

No joo, jäi mieleen paljon muutakin. Päälimmäisenä mielessä on kuitenkin se, että Ultra Bra oli tuohon aikaan jotain ihan ainutlaatuista. Valtavan kokoinen yhtye, joka yhdisteli biiseihinsä poliittista sanomaa ja viihdettä, ja teki musiikkia, jota kukaan muu ei ollut tehnyt. Yhtye, joka teki asiat juuri niin kuin halusi ja sai levylleen sinfoniaorkesterin, jos niin päätti. Yhtye, jota kunnioitettiin, vaikka se ehkä olikin saanut alkunsa vitsistä.  Mutta toisaalta, niin kai moni muukin hyvä tarina on.

Kirjan on lukenut myös muun muassa: