Mieses Karma
2007
ISBN 978-952-279-029-3
suom. Tiina Hakala
280 s.

"Kolmekymppisellä Kim Langella menee lujaa: hänellä on rakastava aviomies (jota hän pettää), ihana tytär (jolle hänellä ei ole aikaa) ja loistokas ura televisiossa (ja alaisia joille kiukutella). Hänelle myönnetään Saksan tv-alan merkittävä palkinto, ja kaikki tuntuu menevän putkeen. Mutta silloin kohtalo puuttuu peliin.

Kim jää venäläisestä avaruusasemasta pudonneen lavuaarin alle, kuolee ja syntyy uudelleen - muurahaiseksi. Hän saa kuulla keränneensä roppakaupalla huonoa karmaa, ja nyt hänen on aloitettava hyvän karman hankkiminen muurahaisen ruumiissa. Pian hän tapaa kohtalotoverin, kuuluisan Casanovan, ja kun nämä kaksi syntisäkkiä yhdistävät voimansa, alkaa hervottoman hauska seikkailu, jossa päähenkilöt syntyvät milloin koiran, milloin marsun ruumiseen."

Lainasin teoksen kirjastosta pelkästään hauskan kannen perusteella. Kun luin kotona takakannen tekstin ja sen, että kirjaa kuvattiin hervottoman hauskaksi ja sen sopivan farssin ystäville, olin lähes varma etten kestäisi tekstiä muutamaa sivua kauempaa. Toisin kävi.

Kirjan idea tuntuu aivan järjettömältä. Uudelleensyntyä nyt muurahaiseksi ja seurata muurahaisen elämää. Ja Marsun ja koiran ja kastemadon ja oravan ja ties minkä muun. Se onkin tavallaan aivan järjetöntä, mutta David Safier on onnistunut. Kirja on ihan oikeasti hauska. Ja hauskuuden lisäksi siinä on ihan oikea sanoma. Kliseinen ehkä, mutta todellinen ja vakava kuitenkin.

En halua paljastaa liikaa, joten suosittelen ehdottomasti lukemaan. Kirja on kaikessa kummallisuudessaan sellainen, että jokaisen kannattaa se lukea. Ja miettiä miksi olioksi mahtaa itse seuraavan kerran syntyä...

Kirjasta piti myös mm. Järjellä ja tunteella blogin Susa.

2007
ISBN-13: 978-951-1-20824-2
319 s.

"Viimeinen havainto Jasmin Martinista tehtiin joulukuun ensimmäisellä viikolla. Hänen näköisensä teinityttö nähtiin kioskilla keski-ikäisen miehen seurassa, sylissään pörröinen chinchillakani. Kun Jasminin ystävä Linda löytyy, etsinnät saavat uuden käänteen. Äiti ei osaa menettää toivoaan. Jasmin Karkulainen, Jasmin Tuhlaajatyttö. Ole mikä olet, mutta palaa kotiin, pyytää Sara Martin lehti- ja televisiohaastatteluissa. Mutta Riikinkukon vuosi on halun ja houkutuksien vuosi. Betonitehtaan varjossa kasvanut Lido on keksinyt kukoistavan bisneksen, Lemmikkikaupan, jossa kaikki on mahdollista ja myytävänä. Tarvitaan vain lisää nuoria tyttöjä ja maksavia asiakkaita - sellaisia kuin Kastaja."

Täytyy tunnustaa, etten ole koskaan aiemmin lukenut Anja Snellmanin tuotantoa. Enkä kyllä käsitä miksi. Tämän kirjan nappasin kirjastosta suosituksen pohjalta, mutta tulevaisuudessa tulen lainaamaan vielä monta Snellmanin teosta lisää. Niitä onneksi riittää.

Kun lähdin kirjaa lukemaan, ei minulla ollut oikeastaan minkäänlaisia ennakko-odotuksia. En ollut edes oikein perillä siitä, mistä kirja tulee kertomaan. Ehkä parempi niin, sillä en tiedä, olisinko halunnut lukea sitä, jos olisin tiennyt. Varsinkaan juuri nyt, kun olin matkalla lomalle...

Kirjassa tarinaa kerrotaan kolmen eri ihmisen näkökulmasta: Jasminin, Jasminin äidin Saran sekä Lemmikkikaupassa töissä olevan Randin. Monesti vaihtuvat kertojat ja vaihtuvat näkökulmat tekevät kirjan sekavaksi, mutta tässä tarinassa tyyli toimii. Kun samaa asiaa lukee monen eri kertojan suusta, tuo se itse tarinaan valtavasti syvyyttä ja kaikkien näiden kolmen henkilön asemaan voi jollain tapaa samaistua. Henkilöiden kertomat on kirjoitettu kukin omanlaisellaan tyylillä, joten niiden erottaminen on helppoa. Lisäksi eri henkilöiden näkökulmat on jollain tapaa mainittu ja esimerkiksi Saran osuudet painettu eri fontilla. 

En tiedä kuinka realistinen tarina 13-14-vuotiaisista suomalaisista prostituoiduista oikeasti on. Ehkä se on, vaikka toivon kovasti, ettei näin olisi. Kovin mahdolliselta se kuitenkin tuntuu, valitettavasti. Siksi kirja olikin äärimmäisen surullista luettavaa. Teinitytöt, jotka pääsevät töihin lemmikkikauppaan ja saavat palkkaa pupujen hoitamisesta, päätyvätkin takahuoneeseen tekemään vähän toisenlaisia palveluksia, suurempaa palkkaa vastaan. Kenellepä ei raha tässä maailmassa kelpaisi, ainakin, kun samaa tekee jo usea ystäväsi.

Oman omituisen säväyksensä tarinaan tuo Kastaja - tuo Jasminin kidnappaaja. Vai onko hän kidnappaaja? Moniulotteinen tarina jättää aukkoja lukijan täytettäväksi. Ja miten tahansa ne vain yrittääkään täyttää, jää miettimään jotain muuta. Mitä jos kuitenkin?

Aiheeltaan raskas ja epämieluinen kirja, joka on kuitenkin äärimmäisen taitavasti kirjoitettu saa neljä tähteä.

Mitä eniten haluat -blogin Meri oli astetta kriittisempi.

Rescuing Sprite
2007
ISBN 978-952-5734-20-1
186 s.

"Spritea pelastamassa on koskettava tositarina koiran ja sen omistajan suhteesta sekä siitä tuskasta, jonka rakkaasta lemmikistä luopuminen aiheuttaa. Vaikka kirja käsittelee vaikeaa ja surullista aihetta, on siinä paljon toivoa ja kiherryttäviä hippusia siitä ilosta, jota koirat tuovat ihmisystäviensä elämään. Mark Levin kertoo vilpittömästi ja elävästi kokemistaan koiranomistajan onnen ja  murheen hetkistä."

Huomaa, että meille on tulossa koira. Koirakirjoja on tullut viime aikoina luettua paljon, mutta toisaalta se on ollut vain kiinnostavaa. On ihanaa - ja toisinaan myös kamalaa - lukea muiden ihmisten ja koirien tarinoita.

Spritea pelastamassa on yksi parhaista koiriin liittyvistä tarinoista, jonka olen lukenut. Se sisältää niin paljon sellaisia piirteitä ja tunteita, jotka jokainen koiran joskus omistanut tunnistaa. Toisaalta se sisältää myös paljon sellaisia asioita, joita ei kovin monelle tapahdu.

Levin todella avaa elämänsä lukijalle. Hän päästää ihmiset syvälle, eikä arkaile kertoa tunteistaan. Tämä on varmasti suuri syy kirjan kiinnostavuuteen. Se liikuttaa ja koskettaa.

Itseeni kirja vetosi vahvasti sen vuoksi, että teos käsitteli niin vahvasti koirasta luopumista. Tilanne on minunkin kohdallani edessä pian, sillä lapsuudessani perheeseen tullut koira alkaa olla jo vanha. Kirja sisälsi oivaltavia ajatuksia, ja uskonkin, että tämä kirja voisi olla hyödyksi jokaiselle koiraihmiselle, jolle koirasta luopuminen on ajankohtaista.

"Kultakalat, kilpikonnat ja hamsterit ovat lemmikkejä. Koirat ovat perheenjäseniä."