Huhtikuun luetut
20.00
Tämä koronakevät on ollut minulle huonoa lukuaikaa. Kirjoihin on vaikea tarttua ja keskittyminen on hukassa. Tarvitsen jotain menevää ja viihdyttävää, enkä jaksa lukea kielellä kikkailevia hienoja kirjoja, sellaisia, joista muuten yleensä pidän.
Kaikesta huolimatta olen saanut tässäkin kuussa luettua ihan kohtuullisen määrän kirjoja. Ja hyviäkin kirjoja! Kuukauden parhaan tittelin ansaitsi viime hetkillä luettu Sarah Crossanin Yksi.
Huhtikuussa luin kaikkiaan kuusi kirjaa:
D.B. John: Pohjoisen tähti
Pohjois-Koreaan sijoittuva trilleri on huikean jännittävä ja mielenkiintoinen! Kirjan asioilla on hyvin vahvaa totuuspohjaa, vaikka juoni onkin täysin keksitty. Taustalla olevat hurjat tosiasiat tekevät kirjasta entistä vaikuttavamman. Juoni toimii ja on vetävä, vaikka paikoin ehkä vetääkin genrelleen tyypilliseen tapaan hiukan överiksi.
Nina Honkanen: Pohjakosketus
Vahva kuvaus parisuhteen henkisestä väkivallasta ja elämästä narsistimiehen kanssa. Todella taitavasti kirjoitettu ja tärkeä kirja, mutta niin kamala etten meinannut päästä loppuun asti.
Daniel Cole: Räsynukke
Mikä kirja! Trilogian aloittava Räsynukke oli todella vetävä ja jännittävä poliisidekkari. Juoni oli täynnä mielikuvituksellisia käänteitä ja koko keissi itsessäänkin oli aika puistattava: ruumis, joka oli kasattu kuudesta eri ihmisestä, ja kirje, jossa kerrottiin, ketkä kuolevat seuraavaksi.
★★★★★
» Koko arvio tulee myöhemmin
Veera Salmi: Kaikki kevään merkit
Tämän kirjan luin ihan väärään aikaan. Uskon, että olisin rakastanut sitä normaalioloissa, mutta nyt en jaksanut keskittyä kauniiseen ja koukeroiseen kieleen ja Salmen omaperäiseen tyyliin. Kirja on jonkinlainen sukutarina, mutta tarina ei ole kovin vahva, vaan kirjassa pelataan enemmän tunnelmalla ja kielellä. Nyt en siitä ihan hirveästi nauttinut, valitettavasti.
Jojo Moyes: Parillisia ja parittomia
Ah, takuuvarmaa Moyesia. Luokkaeroja, erilaisuutta ja kiusaamista käsittelevä teos toimi mainiosti juuri tässä hetkessä. Juoni veti, ja kirjassa oli sopivasti romantiikkaa, koskettavuutta ja huumoria. Tykkäsin kirjan henkilöistä, erityisesti lapsista.
Tämän kirjan valitsin luettavakseni Helmet-lukuhaasteen säeromaani-kohtaa varten. Tyylilaji oli minulle ihan uusi tuttavuus, mutta mielenkiintoinen sellainen. Teos itsessään oli aivan huikean hieno ja koskettava, ja käsitteli kiinnostavaa ja itselleni vierasta aihetta: siamilaisia kaksosia. Todella taidokas kirja monella tavalla!
★★★★★
» Koko arvio tulee myöhemmin
Tekstit
2 comments
Hyviä kirjoja olet lukenut!
VastaaPoistaMinulla on Colen sarjasta vielä viimeinen osa lukematta. Toinen osa nojaa niin paljon ensimmäiseen, että niiden välissä ei kannata pitää taukoa. Varmaan kai sama tuon kolmannen osan kanssakin.
Pohjoisen Tähti oli minustakin viiden tähden kirja.
Olisin itse asiassa halunnut lukea Colen trilogian seuraavat osat heti tuon ensimmäisen perään, mutta kirjastojen kiinni olo sotki suunnitelmat. Taitaisivat nuo olla kyllä Storytellissäkin, mutta haluaisin mieluiten lukea ihan perinteisinä kirjoina.
PoistaKiva että säkin tykkäsit Pohjoisen tähdestä! Se oli kyllä tosi vetävä ja mielenkiintoinen. :)