Carolina Setterwall: Toivotaan parasta

19.26


Kun Carolina toivottaa miehelleen hyvää yötä, hän ei tiedä tekevänsä niin viimeistä kertaa. Seuraavana aamuna hän löytää miehensä kuolleena sängystä. Hänestä on kertaheitolla tullut leski ja pienen pojan yksinhuoltaja. Yhtäkkiä hänen on sopeuduttava täysin uudenlaiseen elämään, ja käytävä läpi sitä, kuka hän oikeastaan on.

Otava, 2019. 400 sivua. 
Alkuteos Låt oss hoppas på det bästa, 2018. Suomentanut Laura Beck. 

Pelkäsin tarttua tähän kirjaan.

Luin helmikuussa Katriina Huttusen Surun istukan, joka oli todella ahdistavaa luettavaa surusta ja sen kanssa elämisestä, vaikka kirja itsessään olikin tärkeä ja hieno. Pelkäsin, että Carolina Setterwallin Toivotaan parasta voisi olla samanlainen: hyvin samojen teemojen ympärillä kun liikutaan.

Kyseessä on ruotsalaisen Setterwallin omaelämäkerrallinen teos. Se kertoo siitä, mitä tapahtuu, kun Carolina eräänä aamuna herää ja löytää miehensä kuolleena sängystä. Mitä tapahtuu Carolinan ja hänen pienen poikansa elämälle?

Ja sitten, eräänä torstaina toukokuun alussa, heti kelloi yhden jälkeen iltapäivällä, saan sinulta sähköpostiviestin. 
--
Aihe: Jos kuolen

Hyvä tietää, jos potkaisen tyhjää. 
Tietokoneeni salasana on: ivan 2014
Täydellinen lista on osoitteessa Dokumentit/Jos kuolen.rtf

Toivotaan parasta!
Aksel


Setterwallin romaani on rehellinen kuvaus suremisesta ja surusta selviytymisestä. Miten vaikeaa on käsittää puolison äkillinen kuolema, ja miten vaikeaa on jatkaa elämää sen jälkeen. Miten vaikeaa on ymmärtää, kun lääkärit sanovat, että suru ei ole sairaus ja että kahden viikon sairausloma riittää kyllä. Miten pahalta se tuntuu siinä vaiheessa, kun roskapussin vieminen tai ruuan valmistaminen itselleen ja lapselleen ei yksinkertaisesti onnistu.

Carolina Setterwall on rakentanut romaaninsa niin, että joka toisessa luvussa eletään aikaa hänen puolisonsa kuolemasta eteenpäin ja joka toisessa luvussa palataan menneisyyteen. Siellä käydään läpi pariskunnan historiaa aina ensitapaamisesta miehen kuolemaan asti. Nämä luvut ovat rakkaustarinaa: aluksi vaaleanpunaista hattaraa, ihanaa ihastumista, ja myöhemmin myös paljon muuta. Luvut tasoittavat kuoleman tuomaa tuskaa ja tekevät kirjasta osaltaan kevyemmän lukea, mutta toisaalta pahentavat tilannetta entisestään, kun henkilöistä ja heidän taustoistaan tulee tutumpia.

Kaikki tuntuvat olevan sitä mieltä, että se mitä minulla on tapahtunut on epäoikeudenmukaista. 
-- 
Ei, minä ajattelen. Ei se ole oikeudenmukaista, se mitä minulle on tapahtunut, mutta tiedättekö mikä ei myöskään ole oikeudenmukaista? Se mitä sinulle tapahtui. Et ansainnut kuolla. 

No, oliko pelkoni aiheellinen - ahdistiko liikaa?

Ei liikaa, mutta ahdisti kyllä, ajoittain pahastikin. Setterwallin teksti on välillä sydäntäsärkevää, toisinaan taas ihastuttavan onnellista, monina hetkinä ihan pohjattoman surullista, paikoin toiveikasta ja kaunista.

Tärkeässä roolissa on surun ja puolison menetyksen lisäksi vanhemmuus: Carolinan ja hänen pienen poikansa Ivanin kanssa matkataan surun keskellä eteenpäin, ja kaikki vaikuttaa pakosti myös lapseen. Erityisen vaikutuksen minuun teki Carolinan uskomaton lähipiiri, joka piti naisesta ja tämän pienestä pojasta huolta pahimman keskellä.

Minulla on vuoroin sydämentykytystä, pahoinvointia ja jonkinlaista kipua rinnan yläosassa. On vaikea vetää syvään henkeä. Ruumis, joka tuntuu käskevän minua pakenemaan, kohtaa yhä uudestaan aivot, jotka eivät tiedä minne pitäisi lähteä. En saa otetta tilanteesta. Joten pysyn paikoillani vielä hetken, Ivanin vieressä pimeässä. Huutomerkkejä täynnä. 

Kuuntelin osan kirjasta äänikirjana, jonka lukija on Usva Kärnä. Teos toimi hyvin myös äänikirjamuodosa.

Toivotaan parasta on henkilökohtainen, riipaisevan avoin ja koskettava teos, joka kannattaa lukea.

***

Helmet-lukuhaasteessa sijoitan kirjan kohtaan 31. Kirjassa kuljetaan metrolla.

Se sopii myös kohtiin:
4. Kirjailijan ainoa teos
6. Rakkausromaani (ainakin väljän tulkinnan mukaan)
18. Eurooppalaisen kirjailijan kirjoittama kirja
35. Kirjassa on yritys tai yrittäjä
36. Kirjassa ollaan yksin
49. Vuonna 2019 julkaistu kirja

Kirjan on lukenut myös muun muassa: 

You Might Also Like

1 comments

  1. Vaikuttaa mun kirjalta... Olet selkeästi, Paula, laajentanut lukuaiheitasi rankempiin teoksiin. Minusta se on hyvä niin kauan kuin et ahdistu liikaa ja menetä esim yöuntasi kirjan vuoksi. Rankat aiheet -kuten esim kuolema - usein laukaisevat ihmisessä itsessään olevia tai kokemia pelkoja. Minä ainakin voin kokemuksesta sanoa, että ne myös ikään kuin puhdistavat lukijan sielua sinne kertyneestä kuonasta.

    VastaaPoista