WSOY, 2013. 166 sivua. 
Alkuteos Black Beauty, 1877. Lyhentäen suomentanut Liisa Tuliniemi.

Oi voi. Ihana Black Beauty. Anna Sewellin romaanista vuonna 1994 julkaistu elokuvaversio Black Beauty - Urhea musta oli lapsuudessani yksi ehdottomista lempielokuvistani. Katsoin elokuvan kymmeniä kertoja ja muistan sen olleen niin koskettava, että jo pelkkä elokuvan miettiminen saa minut melkein itkemään.

En kuitenkaan tiennyt, tai ainakaan muistanut, että elokuva perustuu kirjaan. Kun bongasin tämän kirjasuosituksen jossain internetin syövereissä, ehkäpä Helmet-lukuhaasteen facebook-ryhmässä, tiesin välittömästi, mitä aion lukea lukuhaasteen kohtaan 33. Olet nähnyt kirjasta tehdyn elokuvan.

Uljas Musta kertoo erään hevosen tarinan, Uljaan Mustan tarinan. Hevonen syntyy hyvään perheeseen, jossa se tottuu ystävällisyyteen ja hellyyteen ja jossa siitä kasvaa hyväkäytöksinen hevonen. Musta joutuu kuitenkin lähtemään kodistaan ja elää kiertolaisen elämää: rikkaan perheen hevosena, vuokra-ajokkina, rahtia kuljettavana vetojuhtana... Uljas Musta elää hyviä ja huonoja hetkiä, ja sen elämään mahtuu paljon.

Isäntä ajoi minua usein emon parina, koska emo oli rauhallinen ja osasi opettaa minua paremmin kuin vieras hevonen. Se neuvoi minua, että mitä paremmin käyttäydyn, sitä paremmin minua kohdellaan, ja että on viisainta yrittää aina parastaan isäntää miellyttääkseen. 
--
- Toivottavasti joudut hyviin käsiin, mutta hevonen ei koskaan tiedä kuka sen ostaa tai kuka sitä ajaa. 

Tarina kerrotaan hevosen näkökulmasta, mikä tekee tarinasta entistä koskettavamman - ainakin silloin, kun lukija on hevosihminen tai muuten eläinrakas. Kirjailijan mukaan teos onkin tehty hevosihmisille, vaikka sitä nykyään pidetään lastenkirjana. Teoksellaan Sewell halusi kiinnittää huomiota eläimiin kohdistuneisiin julmuuksiin.

Ajattelemaan tämä kirja todella saa. Tarina muistuttaa siitä, miten syntyjään vihaisia tai huonosti käyttäytyviä hevosia on harvoin olemassa. Ihmiset tekevät niistä sellaisia.

Olin usein ihmetellyt, miksi Sir Oliverilla oli kovin lyhyt häntä. Se oli todella kaikkineen vain kuusi tai seitsemän tuumaa pitkä. Ja kerran kun jälleen vietimme lomapäivää hedelmätarhassa, rohkaisin itseni ja kysyin missä onnettomuudessa se oli menettänyt häntänsä. 
- Onnettomuudessa! se tuhahti vihaisen näköisenä. - Ei se ollut onnettomuus! Se oli julmaa, häpeällistä raakuutta! 
-- 
- Miksi he sitten tekivät sellaista? kysäisi Kipakka. 
- Muodin vuoksi! vastasi vanha hevonen tömistäen jalkaansa. 

Uljas Musta julkaistiin ensimmäistä kertaa vuonna 1877. Kirja onkin mainio matka 1800-luvun lopun Englantiin: maaseudulle ja Lontoon kaduille.

Lukemani kirja on näköispainos, joka julkaistiin vuonna 2013. Tuolloin haluttiin nostaa esille eri aikakausina sensuroituja tai kiellettyjä kirjoja. Kyllä, Uljas Musta lukeutuu sellaisten joukkoon. Se kiellettiin aikoinaan Etelä-Afrikassa, sillä sen nimessä esiintyi sana "musta".

***

Helmet-lukuhaasteessa sijoitan kirjan kohtaan 33. Olet nähnyt kirjasta tehdyn elokuvan.

Se sopii myös seuraaviin kohtiin:
1. Kirjan kannessa on ihmiskasvot
12. Kirja liittyy Isoon-Britanniaan
18. Eurooppalaisen kirjailijan kirjoittama kirja
35. Kirjassa on yritys tai yrittäjä
38. Jossain päin maailmaa kielletty kirja
39. Ihmisen ja eläimen suhteesta kertova kirja

Kirjan on lukenut myös muun muassa: