Lukuvuosi 2019 numeroina - ja vuoden parhaat kirjat

18.35


Tänään on vuosikymmenen viimeinen päivä. Aika huimaa.

Mistä oli 2000-luvun ensimmäinen vuosikymmen tehty?

Sadoista kirjoista, lukemalla tehdyistä matkoista uusiin maihin ja maailmoihin, uskomattomista, jännittävistä ja koskettavista tarinoista, surullisista ja upeista ihmiskohtaloista, tuhansista uusista henkilöistä joihin tutustua, kauniista lauseista, painavasta sanottavasta, tärkeistä teemoista ja uuden oppimisesta.

Niistä kaikista asioista, joiden vuoksi lukeminen on parhaita tapoja käyttää aikaa. Harvoin käy nimittäin niin, että lukemiseen käytetty aika olisi turhaa.

-

Millainen sitten oli lukuvuoteni 2019?

Numeroiden valossa se ei ollut yhtä hyvä kuin edellinen, jolloin luin 93 kirjaa. En myöskään lukenut yhtä paljon viiden tähden kirjoja kuin viime vuonna.

En saavuttanut kaikkia lukutavoitteitani, mutta mitä siitä.

Lukuvuosi 2019 oli siltikin hyvä. Alla tutkailen vuotta vähän tarkemmin ja lopussa listaan vuoden parhaat lukemani kirjat.

-

Kirjoja yhteensä - 86
Vuonna 2019 luin tai kuuntelin yhteensä 86 kirjaa. Asetin itselleni vuoden kirjatavoitteeksi täydet 100 kirjaa, ja siitä nyt jonkin verran jäätiin. Ei haittaa, sillä eihän määrällä nyt ihan oikeasti ole mitään väliä.

Painettuja kirjoja - 73 
Äänikirjoja - 13

Kaunokirjallisuutta - 70
Tietokirjallisuutta - 16

Kirjoittajana mies - 26
Kirjoittajana nainen - 58
Monta kirjoittajaa - 2

Eniten luin kotimaisia kirjoja (39 kpl), ja niiden osuus oli jopa merkittävästi suurempi kuin viime vuonna. Viime vuonna esille nousivat selvästi myös Ruotsi, Englanti ja Yhdysvallat, mutta tällä kertaa tilanne ei niiden osalta ollut yhtään niin selvä. Tänä vuonna luin nimittäin kirjoja aiempaa laajemmin eri maista, mikä on ollut ihan tarkoituksellista.

Suomen lisäksi luin kirjoja seuraavista maista:

Ruotsi - 9 kirjaa
Englanti - 9 kirjaa
Yhdysvallat - 6 kirjaa
Irlanti - 4 kirjaa
Ranska - 4 kirjaa
Tanska - 3 kirjaa
Japani - 2 kirjaa
Norja - 2 kirjaa
Australia - 1 kirja
Espanja - 1 kirja
Etelä-Afrikka - 1 kirja
Etelä-Korea - 1 kirja
Marokko - 1 kirja
Sveitsi - 1 kirja
Uusi-Seelanti - 1 kirja
Vietnam - 1 kirja

Yhteensä luin kirjoja 17 eri maasta.


Lukemalla maailman ympäri -haasteeni täydentyi kirjailijan osalta seitsemällä uudella maalla.

Luin pääosin hyvin uusia kirjoja. Kirjoista 24:n alkuperäinen julkaisuvuosi oli 2019, ja 50:n alkuperäinen julkaisuvuosi oli muulloin 2010-luvulla.

Ennen 2000-lukua julkaistuja kirjoja luin vain 3, mikä on aika surullista. Viime vuonna lukemat olivat suunnilleen samat ja lupasin yrittää korjata tilannetta tänä vuonna - noh, en onnistunut.

Pääasiallinen lukukieli oli tänä vuonna jälleen suomi - vain kaksi kirjaa oli muita kuin suomenkielisiä, täsmälleen kuin viime vuonnakin. Tässäkin asiassa sanoin haluavani petrata, mutta yritykseksi jäi.

Miten kävi lukutavoitteiden? 

1. Luen vähintään sata kirjaa / Ei onnistunut, luin 86.
2. Suoritan Helmet-lukuhaasteen / Onnistui!
3. Saan vähintään kymmenen uutta maata maahaasteeseeni. / Sain seitsemän.
4. Luen kolme vanhaa klassikkoa. / Ei onnistunut. Luin yhden (Ylpeys ja ennakkoluulo) ja lannistuin.
5. Luen kolme "hyllynlämmittäjää". / Ei onnistunut. Luin yhden.
6. Tutustun 30 itselleni uuteen kirjailijaan. / Onnistui, kevyesti! Luin 61 kirjaa sellaisilta kirjailijoilta, joiden tuotantoa en ole aiemmin lukenut.

Tavoitteet vuodelle 2020

1. Luen vähintään sata kirjaa.
2. Suoritan Helmet-lukuhaasteen.
3. Saan vähintään kymmenen uutta maata maahaasteeseeni.
4. Luen yhden vanhan klassikon.
5. Luen yhden "hyllynlämmittäjän".
6. Luen 10 kirjaa vanhoilta suosikeiltani.


Ja sitten - vihdoin! Mitkä olivat parhaat vuonna 2019 lukemani kirjat? 

Kaikista lukemistani kirjoista 13 sai tänä vuonna viisi tähteä. Neljän tähden kirjoja oli 39.

Olen listannut alle kymmenen parasta tänä vuonna lukemaani kirjaa. Ne ovat niin erilaisia, etten osaa laittaa niitä paremmuusjärjestykseen. Kirjat on esitelty alla kirjailijan mukaan lajitellussa aakkosjärjestyksessä.

Ilahduttavasti listalle päätyi sekä kauno- että tietokirjallisuutta ja kirjoja kaikkiaan viidestä maasta. Näköjään elämäkerrat ja omaelämäkerralliset romaanit osuivat tänä vuonna parhaiten. 

Anne Bert: Annan itseni kuolla (2019)
Ranskalaisen Anne Bertin omaelämäkerrallinen Annan itseni kuolla kertoo siitä, miten ALS:iin sairastuminen vaikuttaa jokapäiväiseen elämään. Kirja on riipaiseva tarina ALS:ista, kuolemasta ja kuolemaan valmistautumisesta. Tärkeän aiheen lisäksi kirja teki minuun vaikutuksen kirjallisilla ansioillaan: teos on koskettava ja kaihoisa, murskaavan surullinen ja itkettävä, mutta samalla kaunis. Se muistuttaa siitä, miten lyhyt elämä voi olla, ja miten upeita monet pienet ja arkisiltakin tuntuvat asiat elämässä ovat.

Albert Espinosa: Pyydä luokse sun (2014)
Espanjalaisen Espinosan pieni, iloisen värinen kirja oli alkuvuoden ilahduttavin lukuyllätys. Tiiviissä paketissa on paitsi paljon kaunista ja ihastuttavaa, myös asiaa ja ajateltavaa. Pyydä luokse sun on elämäniloinen hyvän mielen tarina, joka on täynnä toivoa.

Helmi Kekkonen: Olipa kerran äiti (2019)
Helmi Kekkosen omaelämäkerrallinen teos kertoo yhden äidin ja yhden äitiyden tarinan. Teos on riipivän avoin ja rehellinen - täynnä tunnetta. Kekkosen kaunis ja soljuva teksti on jotain, mitä en osaa edes kuvailla.

Haruki Murakami: Kafka rannalla (2002)
Luin tänä vuonna ensimmäisen Murakamini ja se ylsi kiistatta vuoden parhaiden joukkoon. Kafka rannalla oli tarinaltaan lennokas ja vetävä, ja jotain sellaista, mitä en ollut lukenut. Hämmennyin ja vaikutuin - ja luen pian lisää Murakamia.

Emma Puikkonen: Lupaus (2019)
Emma Puikkonen oli minulle uusi tuttavuus, mutta ihastuin kovasti hänen kirjoihinsa. Tänä vuonna julkaistu Lupaus osui erityisen hyvin, mutta lähellä tälle listalle pääsyä oli myös vanhempi Eurooppalaiset unet. 

Venla Pystynen & Linda-Maria Roine: Mercedes Bentso - ei koira muttei mieskään (2019) - kuunneltu äänikirjana
En ennen tämän kirjan kuuntelua tiennyt mitään Mercedes Bentsosta. Teos oli kuitenkin todella tarpeellinen piipahdus oman kuplan ulkopuolella. Tärkeä ja rohkea kirja, ja hienosti Linda-Maria Roineen itsensä lukemana.

Antti Rönkä: Jalat ilmassa (2019)
Antti Röngän Jalat ilmassa on tänä vuonna lukemistani esikoisteoksista paras. Omaelämäkerrallinen romaani kertoo koulukiusaamisen jättämistä jäljistä, ja on saanut aiheensa ansiosta paljon ansaittua huomiota. Vaikuttava ja tärkeä teos.

Veera Salmi: Perhoset veljeni ympärillä (2019)
Veera Salmen omaperäinen teos hämmensi, vihastutti ja ihastutti. Lopulta rakastuin kirjaan ja sen kummalliseen tunnelmaan ja omituisiin henkilöihin. Salmen kirjoitustyyli oli samanaikaisesti sekä hauska että surumielinen, ja pidin siitä kovasti.

Bea Uusma: Naparetki - Minun rakkaustarinani (2015)
Kovasti kehuttu Naparetki päätyi myös minun suosikkieni joukkoon. En ollut lähtökohtaisesti lainkaan kiinnostunut 1800-luvulla tehdystä naparetkestä, mutta niin vain intohimoisesti aiheeseen suhtautuva kirjailija sai minut puolelleen. Huikean hieno ja tunnetta täynnä oleva tietokirja.

Ingrid & Joachim Wall: Kun sanat loppuvat (2019)
Työtehtävissä murhatusta toimittaja Kim Wallista kertova, hänen vanhempiensa kirjoittama kirja oli yksi vuoden vaikeimmista ja vaikuttavimmista. Kirja tuli iholle ja itketti, mutta oli myös toiveikas.

+ Vuoden paras jännityskirja: Jussi Adler-Olsen: Pullopostia.

Ihanaa, onnellista ja lukurikasta vuotta 2020 unohtumattomien tarinoiden parissa!

You Might Also Like

1 comments

  1. Naparetki on jo haettu kirjastosta, ja todennäköisesti tulee haettua vielä jokunen muukin, joka on Helmi-haasteen tuoksinassa jäänyt lukematta.

    VastaaPoista