Vuosi 1857. Suurperheen isä William etsii elämälleen tarkoitusta. Kauan sitten haudattu kunnianhimo herää uudelleen, kun hän löytää mehiläisten kasvatuksen. 

Vuonna 2007 mehiläisfarmari George ymmärtää, että työlle ei löydy jatkajaa. Samaan aikaan mehiläiskuolemien aalto pyyhkii yli maailman, ja yksityinen muuttuu yleiseksi: millainen on maailma ilman mehiläisiä? 

Vuonna 2098 se on totta, ja kiinalaiset pölyttävät puita käsin. Tao toivoo pojalleen parempaa, mutta poika sairastuu ja katoaa. Kuka on vienyt hänet, ja miksi? Arvoitus kiertyy spiraalina takaisin kohti mehiläisopasta kirjoittavaa Williamia.

Tammi, 2016. 431 sivua. 
Alkuteos Bienes historie, 2015. Suomentanut Katriina Huttunen. 

Maja Lunden Mehiläisten historia on kerännyt valtavasti kehuja, mutta tuottanut monelle myös pettymyksiä. Minä päätin tarttua siihen vasta nyt, kun syksyllä Lundelta suomennetaan seuraava teos.

Mehiläisten historian asetelma on valtavan kiinnostava. Teos kertoo mehiläiskadosta, joka on todellisuutta muuallakin kuin kirjan kansien välissä. Mehiläisten vuosikuolleisuus on monissa maissa noin 30 prosenttia, ja keväällä Yle kertoi, että mehiläisseurantaa käynnistellään myös Suomessa.

Jos mehiläiset katoavat, lautasiltamme häviää monta asiaa. Enää ei välttämättä löydy mustikoita tai päärynöitä, ei parsaa, kurkkua tai kukkakaalia. Muun muassa nämä kasvit hyötyvät hyönteispölytyksestä.

Koska puhutaan vakavasta ja meitä kaikkia koskettavasta asiasta, on myös Mehiläisten historia vaikuttava. Se tuo karulla tavalla esille sen, millainen maailma voi joskus tulevaisuudessa olla. Mehiläisten historia kulkee kolmessa aikatasossa, ja se tulevaisuuskuva on niistä kaikkein pelottavin. Kiinalaiset pölyttävät puita käsin, jotta edes jotain hedelmiä saadaan kasvamaan. Kiinalla on siihen mahdollisuus, monella muulla maalla ei. Tällainenko tulevaisuus meitä todellisuudessakin odottaa?

Mehiläisten historian kaksi muuta aikatasoa sijoittuvat lähihistoriaan, jossa aistitaan mehiläiskadon ensiaskeleita, sekä 1800-luvulle, jossa asiat ovat vielä hyvin.

Maja Lunde kirjoittaa hyvin, mutta itse teksti ei vetoa minuun erityisen paljon. Minulle teos on tarinavetoinen, tai itse asiassa teemavetoinen. Mehiläisten historiaa lukiessani sairastin flunssaa, mikä vei lukemisesta parhaan terän. Ajoittain koin teoksen hieman tylsäksi, mutta tylsyys talttui kun vain paahdoin eteenpäin. 

Kuuntelin kirjaa ajoittain myös äänikirjana. Jokaiselle aikatasolle ja kertojalle oli valittu eri lukijat, mikä oli ehdottomasti hyvä ratkaisu. Se helpotti kuuntelua merkittävästi.

Lisäkehut kauniista, yksinkertaisesta ja luonnonläheisestä kannesta. Nappivalinta tälle kirjalle!

***

Helmet-lukuhaasteessa kirja sopii kohtiin:
2. Kirjassa etsitään kadonnutta ihmistä tai esinettä
18. Eurooppalaisen kirjailijan kirjoittama kirja
22. Ilmastonmuutosta käsittelevä kirja
31. Kirjassa kuljetaan metrolla
35. Kirjassa on yritys tai yrittäjä
36. Kirjassa ollaan yksin

Kirjan ovat lukeneet myös muun muassa: