Tukholmalaislehden toimittajat ovat tottuneet vihapostiin, mutta kun yksi heistä murhataan, uhkauksiinkin on suhtauduttava uudella tavalla. 

Patriooteissa risteää neljä eri maailmaa, neljä näkökulmaa. Iltapäivälehden kunnianhimoinen toimittaja Madeleine Winther on valmis ottamaan suuriakin riskejä menestyäkseen. Chilessä asuvan venäläisen huumepomon henkivartijana toimii kotimaahan kaipaava ruotsalaismies. Maahanmuuttaja, tukholmalainen taksinkuljettaja Ibrahim Chamsai pakotetaan vaikeisiin valintoihin. Yläluokkainen Carl Cederhielm sen sijaan uskoo vakaasti asiaansa: Ruotsi kuuluu vain ruotsalaisille. Tarinat törmäävät, mutta kenen maailmassa elämme? 

WSOY, 2019. 494 sivua. 
Alkuteos Patrioterna, 2017. Suomentanut Pekka Marjamäki. 

Chileläis-ruotsalaisen Pascal Engmanin esikoisteos Patriootit oli yksi kevään uutuustrillereistä, joita odotin eniten. Kirja on ilmestynyt Ruotsissa pari vuotta sitten ja ollut siellä menestys. Patriootteja on verrattu muun muassa Stieg Larssonin teoksiin, joten olihan se luettava.

Patriootit on kirja maahanmuutosta ja maahanmuuttajista, sananvapaudesta, toimittajien kohtaamasta uhasta, Ruotsista ja ruotsalaisuudesta, politiikasta ja terrorismista. Teos on ajankohtainen, eikä mikään kevyt trilleri: se sanoo paljon, vaikka lauseet ovatkin uutismaisen lyhyitä. Tekstissä näkyy Engmanin toimittajatausta.

Postauksen alkuun kopioitu teksti teoksen takakannesta kertoo, ketkä ovat kirjan päähenkilöitä. Alusta lähtien seurataan neljän eri henkilön elämää, ja jossain vaiheessa heidän elämänsä risteävät.

Kestää jonkin aikaa, ennen kuin pääsen kirjaan sisälle. Henkilöitä on paljon ja tapahtumat sijoittuvat aluksi kahteen maahan. Chilen osuudet tuntuvat paikoin irrallisilta - ne ovat toki henkilön kannalta jossain määrin oleellisia, mutta venäläisen huumepomon ja muiden chilessä toimivien rikollisten kuviot eivät oikein tunnu sopivan kirjan muuhun sisältöön.

Kirjan juoni alkaa kuitenkin vetää nopeasti. Tiedän nopeasti, että olen tarttunut laadukkaaseen trilleriin, vaikka kirja ei ehkä tunnu itselleni aivan omimmalta. Vauhtia ja käänteitä riittää, eivätkä ainakaan kaikki käänteet ole niitä ilmeisimpiä tai ennalta-arvattavimpia. Kyseessä on kuitenkin kirja, jossa lukija on koko ajan hieman edellä henkilöitä.

Tappamista ei tässä kirjassa karteta, ja ihmisiä tuntuu kuolevan toinen toisensa perään. Väkivaltaa on runsaasti, joten aivan herkimmille lukijoille en tätä kirjaa suosittele.

Pascal Engmanin toinen trilleri on ilmestynyt Ruotsissa vuonna 2018 ja julkaistaan Suomeksi vuonna 2020.

***

Helmet-lukuhaasteessa sijoitan kirjan kohtaan 31. Kirjassa kuljetaan metrolla.

Se sopii myös kohtiin:
2. Kirjassa etsitään kadonnutta ihmistä tai esinettä
18. Eurooppalaisen kirjailijan kirjoittama kirja
29. Kirjassa nähdään unia
36. Kirjassa ollaan yksin
49. Vuonna 2019 julkaistu kirja