Laura Lähteenmäki: Yksi kevät
20.42Heitä on viisi. Tulisieluinen Linda, joka ottaa ohjat käsiinsä. Hiljainen Katri, joka myötäilee siskoaan. Pehmeä Aada, joka vilkuilee komeaa Peetua. Jenny, joka vain etsii jännitystä. Bea, joka parhaiten heistä ymmärtää, mitä ympärillä tapahtuu.
He voisivat olla tyttöjä tänään, mutta he taistelevat punaisten riveissä 1918. Tehtaantytöt on heitetty vallattuun huvilaan hoitamaan haavoittuneita - ilman kokemusta tai koulutusta. Vaikka kaikki saattoi hetken kuulostaa seikkailulta, on todellisuus kauhea ja vakava. Kun Peetu kannetaan paareilla sisään, on leikki viimeistään ohi ja tytöillekin annetaan aseet käteen.
WSOY, 2018. 173 sivua.
Äänikirja 4h 37min, lukija Kati Tamminen.
Laura Lähteenmäen nuortenkirja Yksi kevät oli jäänyt mieleeni nimenä ja kansikuvana blogeista ja Instagramista, ja kun Helmet-lukuhaasteen kohta 13. Kotimainen lasten- tai nuortenkirja ammotti tyhjyyttään, päätyi kirja kuunteluun juoksulenkkien viihdykkeeksi.
Varsinaisesta viihdykkeestä ei kuitenkaan tämän kirjan kohdalla voida puhua, sillä tarina on varsin karu. Mitä muuta voisi odottaakaan, jos kyseessä on kertomus tytöistä Suomen sisällissodassa.
Yksi kevät kertoo viidestä tytöstä, jotka työskentelevät tehtaassa, mutta sodan koittaessa päätyvät hoitamaan haavoittuneita hylättyyn huvilaan. Taitoja ei aina ole riittävästi, mutta tahtoa löytyy sitäkin enemmän. Sota kuitenkin jatkuu ja lopulta tytöt saavat aseet käsiinsä ja päätyvät taistelemaan punaisten riveissä.
Minun on kirjan alkupuolella vaikea pysyä kärryillä siitä, kenestä milloinkin puhutaan. Se saattaa johtua äänikirjamuodosta, sillä en pysty palaamaan ja tarkistamaan nimiä. Kirjan loppuvaiheessa olen kuitenkin oppinut tuntemaan tytöt ja huomannut heidän eroavaisuutensa.
Yksi kevät kertoo mitä näille tytöille sodan aikana kävi, kuvaa epätietoisuutta ja sitä, miten helppo on ajautua sellaiselle tielle, jolle ei välttämättä oikeasti haluaisi. Kirja ei ole kovin pitkä, mutta hetkittäin koen sen vähän tylsäksi. En yleensä lue nuortenkirjoja, joten yllätyksetön tarina yhdistettynä nuorille yleensäkin tarjoiltavaan helppoon ja koruttomaan tekstiin ei jaksa ihan joka hetki pitää mielenkiintoani yllä. Tässäkin tosin osoitan hieman formaatin suuntaan: äänikirjalta kaipaan menevyyttä ja sellaista tarinaa, joka kiinnostaa ihan koko ajan.
Pisteet Yksi kevät saa aihevalinnastaan. Vuonna 2018 julkaistu teos oli toki yksi sisällissotakirja muiden joukossa, mutta nuortenromaanille aihe on varsin omaperäinen.
Teosta kuunnellessani pohdin itseäni nuorena, ja totesin, että en varmaan ikipäivänä olisi tarttunut tällaiseen kirjaan. Suomen sisällissota ei olisi minun teiniversiostani tuntunut kovin kiinnostavalta, ja arvelen vahvasti, että samoin saattavat ajatella monet nykynuoretkin.
Siitä huolimatta on äärimmäisen hienoa, että nuorille kirjoitetaan myös niistä aiheista, jotka eivät ole helpoimpia tai kiinnostavimpia. Toivon kovasti, että tämä kirja on löytänyt yleisönsä.
***
Helmet-lukuhaasteessa sijoitan kirjan kohtaan 13. Kotimainen lasten- tai nuortenkirja.
Se sopii myös kohtaan 18. Eurooppalaisen kirjailijan kirjoittama kirja.
Kirjan ovat lukeneet myös muun muassa:
- Kirjahilla, jonka mielestä sodan tunnelma on kirjassa luotu oivallisesti.
- Todella vaiheessa -blogin Reta Anna Maria, jonka mielestä kirja antaa paljon myös aikuiselle.
- Kirjakaapin kummitus -blogin Jonna, jonka mielestä "Lähteenmäki kuvaa todentuntuisesti ja uskottavasti sitä, miten ympärillä kuohuva maailma vaikuttaa yksittäisiin nuoriin ihmisiin."
0 comments