Kesäkuun luetut
19.17
Kesäkuu oli jälleen hyvä lukukuukausi. Lukutahdissa näkyy selvästi se, että on tullut taas aloitettua mökkeily. Mökillä on niin ihana käpertyä kirja kädessä nojatuoliin tai maata pihalla auringossa lukemassa.
Kesäkuussa osallistuin myös elämäni ensimmäiselle lukumaratonille, mikä oli hauska kokemus.
Kaikkiaan tuli luettua kymmenen kirjaa. Niin monta, että iso osa jäi puuttumaan kuukausikoosteen kuvasta.
Serena Valentino: Noidan peili - pahan kuningattaren tarina
Kesäkuussa ensimmäisenä sain loppuun sadun, joka kertoo siitä, miksi Lumikki-sadun ilkeästä kuningattaresta tuli paha. Asetelma oli kiinnostava ja toteutuskin ihan, mutta jotain jäi ehkä kuitenkin uupumaan. Ihan kivaa luettavaa kaikesta huolimatta.
★★★
Max Porter: Surulla on sulkapeite
Tämä kirja oli pieni pettymys. Odotin paljon, mutta kirjan lukeminen jätti tyhjän olon. Tuntui, etten ymmärtänyt kaikkea. Koin yhden kirjan kertojista, variksen, kovin ärsyttäväksi ja vastemieliseksi hahmoksi. Lisäksi pidin kirjaa liian taiteellisena. Hieno kieli ei riitä, jos tarina ei kanna. Kannattaa kuitenkin kokeilla - enkä minäkään tätä nyt huonona kirjana missään nimessä pidä.
★★★
Han Kang: Vegetaristi
Paljon puhuttu Vegetaristi oli ennen kaikkea erikoinen kirja. Tarina on pysäyttävä ja jättää varmasti jälkensä lukijaan. En tiedä, voiko tällaisesta kirjasta sanoa pitävänsä, mutta lukukokemus oli joka tapauksessa hyvä ja mieleenpainuva.
★★★★
Anna Gavalda: Lohikäärmetatuointi ja muita pintanaarmuja
Anna Gavaldan novellikokoelma oli ehdottomasti kesäkuun helmi! Kirjailija oli minulle uusi tuttavuus, mutta rakastuin täysin hänen novelleihinsa. Olin lukiessa hämmentynyt, sillä en pystynyt edes tarkasti erittelemään sitä, miksi pidin jokaisesta novellista niin paljon. Lämminhenkinen tyyli upposi kuitenkin minuun täysin.
★★★★★
P.Z. Reizin: Onnen algoritmi
Miehen kirjoittamat romanttiset kirjat ovat aina kiinnostavia - ja tämä oli hyvä sellainen. Kun päähenkilöinä ovat tekoälyt, voi kirjassa tapahtua ihan mitä tahansa, ja tässä todella tapahtuu. Viihdyin mainiosti, joskin koin kirjan hieman liian pitkäksi. Pienellä tiivistämisellä kirja olisi ollut vielä parempi.
★★★★
Märta Tikkanen: Vuosisadan rakkaustarina
Sain tästä kirjasta suosituksen, kun huutelin Instagramissa kirjaa Helmet-lukuhaasteen kirjassa on vain yksi tai kaksi hahmoa -kohtaan. Luen hyvin vähän runoja, mutta pidin valtavasti Tikkasen tyylistä kirjoittaa. Aihe on vakava ja karu, mutta Tikkanen pukee sen hyvin sanoiksi.
★★★★
» Koko arvio tulee myöhemmin
Hugh Howey: Siilo
Siilo on roikkunut pitkään luettavien listalla, ja kun vihdoin aloitin, ahmaisin sen parissa päivässä. Kiinnostava ja vetävä tarina, mielenkiintoisia henkilöitä, hyvää kerrontaa. Ymmärrän hyvin, miksi trilogia on saavuttanut suosiota.
★★★★
» Koko arvio tulee myöhemmin
Tarja Leinonen: Koti koivun alla
Tämä kirja oli iloinen yllätys! Kirja kertoo lestadiolaisuudesta, teini-raskaudesta ja kainuulaisesta kesästä niin kauniisti, että ei voi kuin ihastella. Tarina oli kiinnostava, kieli hienoa ja varsinkin luonnon kuvaus lumoavaa. Kannattaa lukea!
★★★★
David Duchovny: Pyhä lehmä
Mitä tapahtuu, kun lehmä saa kuulla totuuden tehotuotannosta? Sen paljastaa tämä kirja, joka seuraa lehmän matkaa Intiaan. Humoristinen aikuisten satu, joka ottaa kantaa myös vakavampiin teemoihin. Hulvatonta luettavaa.
★★★★
Astrid Lindgren: Saariston lapset
Olen jostain syystä elänyt tynnyrissä, jossa ei ole luettu koskaan Saariston lapsia. Nyt korjasin tilanteen ja tartuin tähän klassikkoon. Valitettavasti en oikein meinannut päästä kirjaan sisälle, ja sen lukeminen jäi pitkälle tauolle. Kun aloin lukea kirjaa tiiviimmin, niin olihan se nyt todella lämminhenkinen ja mukava tarina.
★★★★
Tekstit
0 comments