"Kotikaupungissaan New Orleansissa Hannah Farr on julkkis, tv-tähti joka seurustelee kaupungin pormestarin kanssa. Hänen elämänsä saa uuden käänteen, kun posti tuo pienen pussin, jossa on kaksi kiveä. "Katumuskivet" ovat uusi trendi, jonka kehittäjä on Hannahille tuttu - kouluaikainen kiusaaja, joka teki teini-ikäisen Hannahin elämästä helvettiä. Kivet symboloivat anteeksipyyntöä, mutta kun Hannah ottaa ne ohjelmansa aiheeksi, käynnistyy mullistava tapahtumaketju. Menneisyyden salaisuudet murtautuvat esiin, ja pian pelissä on paitsi Hannahin työpaikka, myös perhe ja parisuhde."

Otava, 2018, 379 sivua. 

Alkuteos Sweet Forgiveness, 2015. Suomentanut Outi Järvinen. 

Michiganilainen Lori Nelson Spielman osaa hommansa. Hän tietää miten punotaan kaunis tarina - sellainen, joka saa hymyn huulille ja kyyneleet silmiin. 

Ainakin minut Lori Nelson Spielman on onnistunut kahdella romaanillaan vakuuttamaan. Pidin kovasti viime vuonna suomennetusta kirjasta Kymmenen unelmaani, joka kertoi omien unelmien saavuttamisesta. Tuorein suomennos Kivi sydämeltä on esikoistakin parempi. 

Lori Nelson Spielmanin kirjat ovat kepeitä ja helppolukuisia. Ne ovat viihdettä ja juonet ovat ennalta-arvattavia: tiedät heti kuka tulee saamaan kenetkin ja että kaikki päättyy hyvin. Se on romanttisille viihderomaaneille tyypillistä eikä haittaa ainakaan minua. Romanttiseen romaaniin tarttuessa tiedät pääseväsi lukemaan onnellisista ihmiskohtaloista, ihastumisesta, rakastumisesta ja kaikesta muusta ihanasta. Toki joukkoon mahtuu aina myös surua ja pettymyksiä, juonittelua ja pettämistä sekä vähintään yksi itsekäs mies. 

Mitään kovin yllättävää Kivi sydämeltä ei siis tarjoa, mutta tärkeintä on se miten asiat esitetään. Tämän Spielman taitaa. Hänen molempia kirjojaan on yhdistänyt niiden koskettavuus. Välillä hymyilyttää, välillä itkettää. Myönnän olevani herkkä lukija, mutta en silti vollota ihan jokaista kirjaa lukiessani. Kun teksti aiheutta tunnereaktioita, on jossain onnistuttu. 

Koskettavuuden lisäksi Spielman kirjoittaa kaikille tutuista mutta tärkeistä aiheista. Kun Kymmenen unelmaani kertoi unelmien tavoittelusta, kertoo Kivi sydämeltä katumuksesta sekä anteeksi pyytämisestä, anteeksi antamisesta ja anteeksi saamisesta. 

"Anteeksi pyytämällä ei voi poistaa tekemiään virheitä. Mutta ne tavallaan vedetään yli. Virhe pysyy, mutta sen päällä on musta viiva. Jos tarkasti katsoo, sen voi edelleen nähdä. Mutta ajan mittaan silmä alkaa katsoa virheen ohi, ja silloin näemme oikean viestin entistäkin selvempänä, entistä huolellisemmin kirjoitettuna."

Vaikka tarina kuinka kliseinen onkin, se herättää ajatuksia. Tekstin lomaan on upotettu monenlaisia viisauksia, joista ainakin itse pystyn ottamaan opikseni. Alan väkisinkin miettiä, keneltä kaikilta minun pitäisi pyytää anteeksi. 

"Anteeksi antaminen on vielä arvokkaampaa juuri siksi, että se ei poista virheitämme. Ihminen pysyy tietoisena tuskasta jota hänelle on aiheutunut, mutta päättää siitä huolimatta antaa anteeksi. Eikö se ole vielä paljon anteliaampaa kuin jos vetäisi kaihtimet kiinni ja teeskentelisi ettei vääryyttä ole koskaan tapahtunutkaan?"

Helmet-lukuhaasteessa sijoitan kirjan kohtaan 48. haluaisit olla kirjan päähenkilö. Kyseinen kohta on minulle vaikea kohta, sillä hyvin harvoin koen haluavani olla minkään kirjan päähenkilö. Nyt ehkä kuitenkin voisin sanoa haluavani olla ratkaisuissani yhtä rohkea kuin tämän kirjan päähenkilö Hannah Farr. Kirjan alussa hän ei kovin rohkea ole, mutta kasvaa matkan varrella. 

Prinsessoja ja astronautteja -lukuhaasteessa Kivi sydämeltä täydentää kohtaa naisen kirjoittama viihdekirja. 

• Kirjarouvan elämää, jolle kirja ei oikein maittanut. Tarina oli hänen mielestään ennalta-arvattava ja loppu sekava. 
• Yksi pieni lukupäiväkirja -blogin mirzu, joka piti kirjasta. 

"Joskus täytyy vain uskaltaa kaatua. Yleensä sitä satuttaa itsensä juuri silloin kun vastustelee ja yrittää pysyä pystyssä."