Lukuvuosi 2020 numeroina - ja vuoden parhaat kirjat

16.58

 


Vihdoin alkaa olla tämä vuosi paketissa. Vuosi on ollut meille jokaiselle aikamoinen ja tuntuu aika hyvältä, että se on vihdoin ohitse. Toivokaamme, että ensi vuosi on parempi. 

Lukemisen suhteen tämä vuosi on kuitenkin ollut ihan hyvä. Tapanani on ollut tutkailla vähän lukuvuoden tilastoja, joten tehdään se myös nyt. 

Numeroiden valossa lukuvuoteni 2020 ei päässyt aivan tavoitteeseen eli sataan kirjaan asti, mutta oli kuitenkin parempi kuin edellinen. 


Kirjoja yhteensä - 93

Painettuja kirjoja - 74
Äänikirjoja - 15
E-kirjoja - 4

Luin tänä vuonna elämäni ensimmäiset e-kirjat, ihan vain koska halusin päästä käsiksi muutamaan uutuuteen heti tuoreeltaan. Eikä formaatti ollut lainkaan niin kamala kuin olin ajatellut! Kuvittelin kuunnelleeni tänä vuonna aika vähän äänikirjoja, mutta todellisuudessa kuuntelin yhden enemmän kuin viime vuonna. 

Kaunokirjallisuutta - 76
Tietokirjallisuutta - 17

Eniten luin sellaista "normaalia" kaunokirjallisuutta - siis nykykirjallisuutta, joka ei asetu mihinkään erityiseen genreen. Näitä oli noin kolmasosa kaikesta lukemastani. Jännitys- ja viihdekirjallisuus täyttivät vajaan kolmanneksen, ja seuraavaksi eniten tuli luettua elämäkertoja (8 kpl) ja muuta tietokirjallisuutta. Scifiä ja fantasiaa löytyy listalta muutamia, lasten- ja nuortenkirjoja pari kappaletta.

Kirjoittajana mies - 34
Kirjoittajana nainen - 59

Eniten luin kotimaisia kirjoja (37 kpl), kuten tavallista. Kiertelin kuitenkin aika kivasti ympäri maailmaa - ihan tarkoituksellakin - ja kaikkiaan kirjoja tuli luettua 20 eri maasta. 

Suomen lisäksi luin kirjoja seuraavista maista: 

Iso-Britannia - 17 kirjaa
Yhdysvallat - 12 kirjaa
Irlanti - 7 kirjaa
Japani - 3 kirjaa
Tanska  - 3 kirjaa
Afganistan - 1 kirja
Etelä-Afrikka - 1 kirja
Etelä-Korea - 1 kirja
Ghana - 1 kirja
Islanti - 1 kirja
Italia - 1 kirja
Kiina - 1 kirja
Kuuba - 1 kirja
Meksiko - 1 kirja
Nigeria - 1 kirja
Norja - 1 kirja
Ranska - 1 kirja
Ruotsi - 1 kirja
Saksa - 1 kirja

Kartta näyttää maat, joista olen lukenut kirjoja tänä vuonna. Värit kertovat siitä, millaisia arvosanoja olen kyseisen maan kirjoille antanut.


Luin jälleen pääosin hyvin uusia kirjoja. Itse asiassa yli puolet kirjoista oli tänä vuonna julkaistuja tai tänä vuonna suomeksi käännettyjä kirjoja. Se ei ollut tarkoituksellista, ja yritän ensi vuonna vähän rajoittaa tätä uutuuksien lukemista. Kaikkiaan 88 % lukemistani oli 2010-luvulla julkaistua kirjallisuutta. Se ei ole kovin hyvä asia - olisi opeteltava lukemaan myös vanhempia kirjoja. 

Lukukieli oli tänä vuonna pelkästään suomi. 

73 % lukemistani kirjoista löytyi kirjastosta, 22 % luin tai kuuntelin Storytellistä. Pari kirjaa sain lahjaksi ja kolme saapui kotiin arvostelukappaleina. 

Miten kävi lukutavoitteiden? 

1. Luen vähintään sata kirjaa / Ei onnistunut, luin 93.
2. Suoritan Helmet-lukuhaasteen / Onnistui!
3. Saan vähintään kymmenen uutta maata maahaasteeseeni. / Ei onnistunut. Sain vain kuusi. 
4. Luen yhden vanhan klassikon. / Onnistui! Luin Kuin surmaisi satakielen. Lisäksi luin myös Muumipeikko ja pyrstötähti -kirjan, jonka voi kai laskea vanhaksi klassikoksi.
5. Luen yhden "hyllynlämmittäjää". / Ei onnistunut. 
6. Luen 10 kirjaa vanhoilta suosikeiltani. / Täyttyi kevyesti.

Tavoitteet vuodelle 2021

1. Luen vähintään sata kirjaa.
2. Suoritan Helmet-lukuhaasteen.
3. Saan vähintään kymmenen uutta maata maahaasteeseeni.
4. Luen yhden vanhan klassikon.
5. Luen yhden "hyllynlämmittäjän".
6. Luen kolme kirjaa jollain muulla kielellä kuin suomeksi.

Lähes samoilla siis mennään kuin viime vuonna. Katsotaan, jos joskus saisin tuon sadan kirjan tavoitteen täyteen. 

Ja sitten - vihdoin! Mitkä olivat parhaat vuonna 2020 lukemani kirjat? 

Luin kaikkiaan 18 sellaista kirjaa, jolle annoin viisi tähteä. Eniten luin neljän tähden kirjoja, 57 prosenttia kaikista lukemistani. 

Olen listannut alle yhdeksän parasta tänä vuonna lukemaani kirjaa (ja pari bonusta). Ne ovat niin erilaisia, etten osaa laittaa niitä paremmuusjärjestykseen.  Tai osaan osittain: osaan nostaa esille kirjoista kaksi parasta. Sen jälkeen loput kirjat on esitelty alla kirjailijan mukaan lajitellussa aakkosjärjestyksessä.

Marisha Rasi-Koskinen: REC 

Marisha Rasi-Koskisen REC on huiman taitavasti kirjoitettu monipuolinen ja monikerroksinen kirja, joka on oikeastaan jo taideteos. Se käsittelee huikeasti ystävyyttä ja vallankäyttöä, valokuvausta, dokumentintekoa ja montaa muuta asiaa. Teos ei päästä lukijaa helpolla, eikä välttämättä aina ole edes kivaa luettavaa, mutta todella hieno se on. 

Antti Rönkä & Petri Tamminen: Silloin tällöin onnellinen

Isän ja pojan kirjeenvaihdosta koottu kirja oli vahva aloitus tälle vuodelle. Mitä rehellisyyttä ja avoimmuutta, oivaltavuutta ja viisaita sanoja! Tästä kirjasta otin talteen vaikka kuinka paljon pätkiä ja hankin sen myös omaan hyllyyn, jotta voin siihen aina palata. 

Siinä olivat parhaat kaksi, ja sitten loput: 

Khaled Hosseini: Tuhat loistavaa aurinkoa

Surullinen ja karmea tarina kahdesta naisesta Afganistanissa, mutta samalla kaunis kertomus ystävyydestä ja selviytymisestä. Vaikka kirja on fiktiivinen, se antaa kiinnostavan katsauksen elämään Afganistanissa ja yhteiskunnan kehittymiseen. Todella hienosti kirjoitettu ja tärkeä kirja.

Stephen King: 22.11.63

Taattua Kingiä, jonka parissa viihdyin erinomaisesti, vaikka kirjan kannatteleminen olikin vaikeaa - melkoinen tiiliskivi. Kingin taito kuvata henkilöitä on asia, jota jaksan joka kerta ihmetellä. Todella hyvä kirja. 

Vuoden ihastuttavin kirja! Mackesyn upeat kuvat, sympaattiset hahmot ja elämänviisaudet tekivät hyvää varsinkin tänä poikkeusvuonna. Mackesyn instagram-tili jatkaa samassa teemassa, ja ilahduttaa päivittäin. Lukekaa tämä kirja (tai antakaa se lahjaksi), ja ottakaa instatili seurantaan. 

Susanne Maude: Ennen kuin unohdat

Turkulaisen Susanne Mauden esikoisteos oli yksi syksyn iloisimmista yllättäjistä. Kahden naisen välisestä ystävyydestä kertova kirja oli jollain tavalla ihanan tavallinen ja teki vaikutuksen. 

Trevor Noah: Laiton lapsi

Vuoden vaikuttavin elämäkerta! Trevor Noahin kirja on vaikuttava, tärkeä ja avartava sekä todella taitavasti kirjoitettu. Noahin lapsuudesta ja nuoruudesta Etelä-Afrikassa kertova kirja kertoo apartheidista konkreettisesti, henkilökohtaisesti ja ymmärrettävästi.  

Richard Shepherd: Epäluonnolliset syyt - kuunneltu äänikirjana

Toinen huippuhyvä elämäkerta tälle vuodelle on brittiläisen oikeuslääkärin työhön keskittyvä elämäkerta. Kirja on uskomattoman mielenkiintoinen ja erittäin hyvin kirjoitettu. Sopii hienosti kuunneltavaksi. 

Marika Riikonen: Hevostytöt

Tämä kirja ei ehkä olisi päässyt jokaisen lukijan top-listalle, mutta minulle hevostyttönä kirja iski ja lujaa. Samaistuin vahvasti, muistelin omia heppa-aikojani ja aloin perata vanhoja valokuvia. 

Tuomas Nyholm: Samu Haber - forever yours - kuunneltu äänikirjana (ei vielä blogissa)

Vuoden viimeinen kirja pääsi myös tälle listalle. Samu Haberin elämäkerta oli tämän vuoden kotimaisista elämäkerroista paras (tosin mietin luinko edes muita...) Viihdyttävä, mielenkiintoinen ja humoristinen kirja toimi erityisesti kuunneltuna, sillä Haber lukee kirjan itse. Upposi myös tyypille, joka ei edes välitä Sunrise Avenuesta. 

+ kolme kovaa jännityskirjaa: D.B. John: Pohjoisen tähti & Daniel Cole: Räsynukke & Max Seeck: Uskollinen lukija 

+ uudelleen luettu suosikki ansaitsisi paikan listalla, mutta en nyt viitsi listailla sitä vuodesta toiseen: Noora Vallinkoski: Perno Mega City


Oikein hyvää ja lukurikasta uutta vuotta 2021!

You Might Also Like

2 comments

  1. Mielenkiintoisia tilastoja! Alkoi ihan harmittaa, etten itse ole pitänyt mitään kirjaa siitä, mitä olen lukenut. Nythän voisi tietysti tänä vuonna senkin aloittaa. Kiitos tästä ja muistakin postauksista - olen saanut blogistasi monta hyvää vinkkiä (tänään latasin lukijaan Recin ja sen haukikirjan - kummastakaan en ollut koskaan edes kuullut), ja lisäksi on ollut mielenkiintoista lukea jonkun muun näkemyksiä kirjoista, jotka itse olen lukenut.

    Noista e-kirjoista: itse luen melkein ainoastaan e-kirjoja (ja lenkillä kuuntelen äänikirjoja). Siirryin e-kirjoihin osin olosuhteiden pakosta, kun ulkomailla asuessa se on ainoa järkevä tapa päästä käsiksi suomalaiseen kirjallisuuteen. Nykyään pidän e-kirjan lukukokemuksesta tavallista kirjaa enemmän, vaikka suorastaan en haluaisi - tykkään käydä kirjakaupoissa ja varsinkin antikvariaateissa ja kerätä lempikirjoja hyllyyn, ja tämä mieltymys e-kirjoihin vähän vesittää sen. Mutta lukulaite on vaan niin kätevä: kevyt ja ohut, on kirja sitten miten paksu hyvänsä. Ei vaadi lisävaloa, joten voi lukea miestä herättämättä, jos ei saa keskellä yötä unta. Enkuksi lukiessa sanakirja sisäänrakennettuna (ja se vieläpä kerää hakemani sanat luetteloon, josta voi sitten tarkistaa, jäikö yhtään uutta sanaa mieleen). Fontin voi säätää sellaiseksi, että näkee lukea. Ja kirjojen ostaminen on tietysti vähän liiankin helppoa. Suomessa asuessa käytin ahkerasti kirjastoa, mutta nykyisin käytännössä ostan kaiken, mitä luen. Ei siis ollenkaan kamala formaatti, kun sen makuun pääsee... Saa nähdä miten käy, kun joskus palaan takaisin Suomeen. Kuulemma nykyään saa kirjastosta lainattua e-kirjojakin, en tosin tiedä miten se mahtaa käytännössä toimia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihanasta kommentista! Onpa tosi mukava kuulla, että olet löytänyt täältä luettavaa. Toivottavasti pidät Recistä ja Pienen hauen pyydystyksestä!

      Kieltämättä osaat nostaa esille paljon e-kirjojen hyviä puolia - sellaisia, joita ei ole muissa formaateissa. Täytyy tosin tunnustaa, että en ole koskaan kokeillut oikeaa lukulaitetta. Olen lukenut e-kirjoja ainoastaan kännykästä, mikä vaikuttaa tietysti kokemukseeni. Luulen, että oikeasta lukulaitteesta luettuna olisin voinut pitää e-kirjojen lukemisesta enemmän. Kännykästä se menettelee, mutta eihän siinä samanlaista lukutuntumaa ole kuin käsittääkseni lukulaitteen kanssa on, ja myös esim. nuo säätömahdollisuudet ovat ilmeisesti aika erilaiset. Kuulostaapa muuten huikean näppärältä tuo sisäänrakennettu sanakirja! Siinä on käytetty e-kirjan formaattia hyvin hyödyksi.

      Poista