Minkälainen on hyvä lopetus? Vuonna 2021 luettujen kirjojen lopetuslauseet

ajatuksia kirjoista

Aloituslauseiden lisäksi listasin viime vuonna lopetuslauseita. Hyvä lopetus saattaa pelastaa huononkin kirjan, vaikka yksinään pelkällä viimeisellä lauseella ei ihan yhtä suurta merkitystä olisikaan. Oikein taidokas lopetuslause voi kuitenkin tehdä ison vaikutuksen. 

Seuraavanlaisia loppuja oli lukemissani kirjoissa: 

Samat kengät, jotka Lila oli tehnyt yhdessä Rinon kanssa, ommellut ja purkanut niitä kuukausia, kätensä tärvellen.
Sitä tarkoittaa ikuisuus.
Vähäsen.
Ja sitten sen, että puhelin irrotettiin hänen kädestään.
Aivan järjetön määrä tähtiä...
Kukaan ei enää tiedä.
Hyvää ruokahalua!
Kesäilta oli lämmin vaikkakin jo hämärsi.
Lennä!
...Ei tarvitse pelätä.
Voi Milou, et saisi olla niin hajamielinen.
Siinä valkeudessa, kaiken valkoisen seassa, hengitän sisään viimeisen uloshenkäyksesi.
Kun tiedät, mikä suurin intohimosi elämässä on, älä anna minkään seistä sinun ja unelmiesi välissä.
Katson Lindaa ja päästän irti.
Uusi lumi peittää sen.
Pitää hankkia lumikengät.
Birgit jatkaa matkaansa aurinkoisella Pohjois-Esplanadilla korkeakorkoisissa kengissään, ryhti suorana, vailla pienintäkään katumusta.
Sitä laulua laulan minä, hänelle kaipuun taajuuksilta.
Tämä on kaiken tuhoutuminen ja uusi alku.
Kunhan pysyisimme yhdessä, kaikki sujuisi kyllä hyvin.
Kahdenkymmenenviiden vuoden ajan hän on elänyt sen viruksen kantajana, joka riisti hänen rakkaansa elämän.
Hän hymyili minulle vastaan tullessaan ja vastasin hymyyn niin kuin hymyillään kenelle tahansa vieraalle ihmiselle, kenelle tahansa tuntemattomalle.
Ensin piti vain suudella vähän.
Ramatulaye.
Elämässä on hyvä elää.
Jouluaatto.
Hän rakasti Isoa Veljeä.
Emme saa olla yhdessä tässä elämässä, mutta olen niin iloinen, että olette olleet minun.
"Sen kuulee, kun kuuntelee sielullaan."
Sitten kurkotin käteeni uuden.
"Haluatko yhden?" kysyn ja hymyilen takaisin.
Hän ehti elämänsä aikana julkaista 29 novellikokoelmaa, 19 romaania, runoja sekä kirjoittaa iloksemme lukuisia tarinoita muun muassa Seutusanomiin.
Ja sitten hän lähtee tekemään jotain mielenkiintoisempaa.
"Minusta Rowan ansaitsee ne."
Minä kuitenkin tiedän, että minulla on vielä paljon aikaa.
Yllätysori ojensi turpansa boksin puomien raosta ja päästi pitkän, voitokkaan hirnahduksen.
Meidän jälkeemme on tullut uusia raketinrakentajia, ja heillä on uusi ilotulitetehdas.
Ja kaikki nauroivat myöntymisen merkiksi mustankirjavan ponin ympärillä parveillen.
Ja erityisesti: minkälaisen klassikkokaanonin luomme tuleville sukupolville oman aikamme kirjallisuudesta?
Viileässä tuulen virissä hän lähti kävelemään Kiewarran suuntaan.
Olen erityisen hyvällä tuulella.
Ja jos hän on siirtynyt tuonpuoleiseen, niin kuin syvään juurtunut vaistoni minulle kertoo, tiedä, että olemme palanneet yhteen ja katselemme sinua sinne alas maailmaan rakkautta säihkyvin silmin.
Kesäloma oli päättynyt.
Hän oli avoin jollekin tuntemattomalle.
Hirvi ontuen, Unto pää kumarassa, kaksikko kävelee metsään sisään.
Ja mistä sellaisen taian ripauksen olisi paremmin voinut löytää kuin kirjan kansien välistä - tai pienestä kahvilasta, joka näytti olevan kuin luotu ihmeisiin.
Minna voi vain katsoa peiliin ja miettiä, mistä nuo luonteenpiirteet ovat peräisin.
Puhelin antoi viimeisen äänimerkin ennen kuin mykistyi, ja Peri avasi vaatekomeron oven ja astui välikköön.
Ajattelen itseäni, ehkä se on melkein sama asia?
Vain säiliöt pysyivät, ja nekin ruostuivat.
Siinä olet sinä, joka jäit kaiuksi kehooni, sinä, jolle kerran lupasin qaulluqtaqin laulun.
Säästää ne myöhemmäksi.
Täällä ei ole tapahtunut mitään mitä en haluaisi muistaa.
Isän käsi osoittaa vastarannalle, kauas mantereelle.
Taukohuoneen ulkopuolella roikkuu rivissä verta valuvia sikoja.
Odottaa taivaan taas pimenevän ja ilman olevan sähköstä sakeana.
Meidän läheisyytemme oli sitä, että hieroin hänen kylmiä jalkojaan.
Nyt se on täydellinen.
Eikä yksikään aikuinen tule koskaan ymmärtämään, miten tavattoman tärkeätä tämä on!
Peli on käynnissä.
Ikuisesti.
Ainakin minun olisi oltava täysin rehellinen.
Hiiri nimeltä Miika.

Vuonna 2021 luettujen kirjojen aloituslauseet koosteena

ajatuksia kirjoista


Vuosi sitten tein postauksen vuonna 2020 lukemieni kirjojen aloituslauseista. Listaaminen oli hauskaa, joten päätin toteuttaa saman myös vuonna 2021. Aivan kaikkia ei tullut laitettua muistiin, joten ihan täydellinen lista ei ole, mutta ajaa asiansa. Melkoisen monenlaisia alkuja mahtui vuoteen nytkin!

Tällä kertaa laitoin muuten ylös myös lopetuslauseet, niistä tulee oma postauksensa. 


Lyhyitä ja ytimekkäitä alkuja:

Tik tak, tik tak.
Aallot keinuttavat lossia.
Jumalan, armeliaan armahtajan nimeen!
Lapsi sylissä nukkuu.
Aissatu, sain viestisi.En tiedä, miksi kirjoitan tätä.
Hän on kaunis.
Kerrankin tallilla tapahtui!
Otsa kuin auton konepelti.
Nelly rakasti hitautta.
Avaan silmät.
Et kirjoita mitään, olet hiljaa vaan.
Niniveen minut oli tuonut hyvin outo uni.
Lähestymme lampea stratosfääristä.
Saint-Germain-des-Prés!?...
Jos hän tulisi nyt, hän näkisi saman.


Pitkiä alkuja:

Pahvirasiassa haalistuu joukko sekalaisia valokuvia lapsuus- ja nuoruusvuosiltani, itäsaksalaisella muovikameralla napattuja muistoja, jotka äitini on antanut minulle säilytettäväksi. 

Akifumi käärii hihoja muutaman sentin ylemmäs ja vetää auki keittiösaarekkeen laatikon, jonka sisällä hopeiset ruokailuvälineet lepäävät omissa lokeroissaan.

Olen jo siinä iässä ja kaiken lisäksi sellaisessa kunnossa, että pitäisi aina ennen nukkumaanmenoa pestä jalat siltä varalta, jos joutuu yöllä Ambulanssin hakemaksi.

Istanbulissa oli aivan tavallinen keväinen iltapäivä, yhtä pitkä ja harmaa kuin monet muutkin, kun Peri oivalsi jotain kylmäävää: hän kykenisi tappamaan toisen ihmisen.   

Puoli tuntia sen jälkeen, kun Tim Jamiesonin koneen piti lähteä Tampasta kohti New Yorkin säkenöiviä valoja ja korkeita rakennuksia, se seisoi edelleen portilla.


Sitaattialoituksia: 

"Siksi kun minä olen pätevä tyttö", Lexia Vikander sanoi.
"Varjo on asunut elämäni yllä ja vaisua iloa on ollut vähän", kirjoittaa nuori minä.
"No, onko löytynyt ketään kivaa miestä?"
"Milloin voimme kuulustella epäiltyä?"


Henkilövetoisia alkuja:

Louis Fonin elämän viimeisestä aamusta tuli lempeä kuin kuiskaus.
Kun Jon Jacobsen kuolee elämänsä toisen kerran, on toukokuu.
Laura McCarthy sulki takaovensa, harppasi yli nukuvan koiran, joka kuolasi tyytyväisenä soralle, ja käveli reippaasti pihan poikki takaportille.   
Rino soitti minulle aamulla, luulin että hän pyytäisi taas rahaa ja valmistauduin sanomaan ei.
Antin lapsuus päättyi eräänä kesäiltana klo 21:07.
Israelin kuninkaana Jumalan rakastama Daavid kukisti moabilaiset.


Toiminnallisia alkuja: 

Parivaljakon kiidättämät sahanpuruilla kuormatut rattaat syöksyivät hurjaa vauhtia pitkin lehmuskujaa.
Vedän niin syvään henkeä, että sattuu ja pakotan kasvoilleni hymyn.
Kohotin katseeni kun kuulin naurun, jäin katsomaan kun näin tytöt.
Istun kotitalomme rappusilla Reykjavíkissä ja katselen alkavaa päivää.


Kysymysalkuja: 

Entä mikä tämä on?
Täytyykö vanhemmankin pukeutua halloweenina joksikin?
Minkälainen hätätilanne siellä on?
Mikä oikeastaan on klassikko?
Oletko koskaan miettinyt, miltä tuntuisi seistä näyteikkunassa alasti?


Miljöötä tai hetkeä kuvailevia alkuja: 

Aurinko ei vielä ollut noussut taivaanrannan ylle, ja yöllä alkanut sumu verhosi edelleen sankkana koko satamaa.
Kotikatumme, joka oli rakennettu jo ritarien aikaan, ei hiljentynyt koskaan vaan raikui aina asukkaidensa äänistä. 
Oli kirkas huhtikuun aamu, kun Kikka kiirehti aikaisin tallille.
Helsingin Aleksanterinkadulla elokuun valo teki mukulakivistä haikean keltaisia.
Oli kirkas, kylmä huhtikuun päivä.
Vartiokopin ikkunassa nököttää vaaleanpunainen pehmopossu.


Ja kaikenlaisia muitakin alkuja:

Eräänä päivänä mummoni ei enää pystynyt kävelemään.
Vuonna 1978 televisiomainokset rantautuivat Norsunluurannikolle, kauniiseen kotimaahani.
Sinä keväänä, kun päätin kirjoittaa kirjan valkoisesta, laadin ensimmäiseksi listan.
Muistan täsmälleen, missä olin ja mitä tein, kun näin isäni kuolevan.
Tämän kesän ensimmäinen ratsastusleiri oli alkamassa.
Kaksi hiirtä istui metsässä männynkäpyyn nojaillen.
...Olen pahoillani, ymmärrän kyllä tarpeenne, mutta en voi auttaa teitä.
Äidit meidän, jotka olette niin taivaissa kuin maan päällä.
Kuolema oli vieraillut tilalla ennenkin, eivätkä lihakärpäset olleet nirsoja. 
Meilläpäin Skotlannissa on vanha, viisas sananparsi: Whit's for ye'll no go past ye - Mikä on kohdalle tarkoitettu, se ei kulje ohi.
Hei, ja kiitos kiehtovasta kirjeestä, joka saapui hetki sitten toimitukseemme.
Nyt 58-vuotiaana taiteilijana ja aikani täällä telluksella hyörineenä ja pyörineenä pieni pateettinen pohdinta on paikallaan.
Kuusivuotiaana näin kerran hienon kuvan Tositarinoita-nimisessä kirjassa, jossa kerrottiin aarniometsästä.
Minusta tuli äiti 24. joulukuuta vuonna 2019.
On paikka, jossa sijaitsee heikkoutta, valoherkkyyttä katseille ja sanoille.


Mikä on sinun suosikkisi? 

Millainen on hyvä alku? Listasin vuonna 2020 lukemieni kirjojen ensimmäiset lauseet

ajatuksia kirjoista

 

Millainen rooli on kirjan aloituslauseella? 

Hyvä alku tempaisee mukanaan, mutta onko pelkällä ensimmäisellä lauseella merkitystä? On, sanoisin. Mielenkiinnon herättävä ensimmäinen lause voi jo yksinään koukuttaa jatkamaan, tai jopa kertoa, että käsissä on loistava kirja. 

Toisaalta huonokaan aloituslause ei yleensä pilaa hyvää kirjaa. Ellei sitten aloituslause ole oikeasti ihan järjettömän huono. 

Viime vuoden Helmet-lukuhaasteessa oli kohta, jossa etsittiin kirjaa, jonka ensimmäisestä lauseesta pitää. Sen innoittamana päätin kirjata ylös kaikkien vuonna 2020 lukemieni kirjojen aloituslauseet. 

Ja tässä ne ovat. Ryhmittelin lauseita vähän teemojan tai tyylien mukaan, kun niitä oli aikamoinen kasa. 

Bongaatko tuttuja kirjoja tai löytyykö suosikkeja?

------

Lyhyitä ja ytimekkäitä: 

Istuin pissalla.

Moi Antti.

Dong.

Tässä me olemme. 

Pimpom!

Hei. 

Hei!

Emme huomanneet heti. 

"Mitään Jumalaa ei ole."

"Olipa kerran... sellainenkin mies."

Me olemme turisteja.

Rakas Alicia. 

Synnyin huhtikuisena yönä.

Kuuntele.


Maratonin mittaisia: 

Eräänä iltapäivänä tullessaan koulusta Bruno näki hämmästyksekseen Marian, perheen kotiapulaisen - joka aina piti päänsä kumarassa ja katseensa maassa - seisovan hänen makuuhuoneessaan ja vetävän hänen tavaroitaan ulos vaatekaapista ja pakkaavan niitä neljään isoon puiseen laatikkoon, myös niitä tavaroita, jotka hän oli piilottanut kaapin perälle ja jotka olivat vain hänen, eivätkä kuuluneet kenellekään muulle.

Riippumatta siitä, ostaako tontin koulujen läheltä, useita hehtaareja maata puistoalueelta vai jonkin kylän eri osiin rakennuttamistamme taloista, saa lisäksi mahdollisuuden ratsastaa ja veneillä sekä pelata golfia ja tennistä, verrattoman oppilaitostarjonnan ja ikuisen suojan arvonalennusta ja epämieluisia muutoksia vastaan.


Säätä kuvailevia: 

Illan hämärässä niitä sataa taivaalta.

Ukkonen jyrähtää, terävästi ja lähellä.

Meri oli tyyni sinä päivänä, kun Soo-min katosi.

Näen miehen lähestyvän lumisateen keskellä.

Pilviä edessä.

"Taitaa ruveta satamaan", mutiset itseksesi.

Tuuli on navakoitunut ja suuren, lasia ja rapattua betonia yhdistelevän omakotitalon nurkat ujeltavat levottomasti.

Myrskyn puhjettua poika ja äiti hakevat suojaa autosta. 


Ympäri maailmaa matkaavia: 

Kahvila on lähellä Riemukaarta.

Vuosia sitten, Baikal-järven rannalla Siperiassa, muuan nainen ennusti minulle kädestä.

Ankeriaan syntymä tapahtuu näin: se syntyy siinä osassa luoteista Atlanttia, jota nimitetään Sargassomereksi, paikassa, joka on kaikin tavoin otollinen juuri ankeriaan tulolle maailmaan.

Minulle kerrottiin, että Shandongista löydettiin vastikään Han-dynastian aikana kuolleiden hevosten luurankoja, jotka näyttivät haudassa siltä kuin ne olisivat jähmettyneet kesken ravin.

Kauan sitten Italian Trespianossa Filomena Fontana langetti sukunsa nuorempien tyttärien päälle kirouksen ja tuomitsi heidät elämään ilman rakkautta.


Jännittäviä: 

Ruumis tuntui naisen käteen kylmältä. 

Hengitys polttelee kurkussani, kun juoksen käytävää eteenpäin.

Jostain hän tiesi, että he tulivat hakemaan häntä.

Tyttö selailee Instagram-syötteensä tykkäyksiä istuessaan bussipysäkillä eikä edes huomaa aseistautunutta miestä ennen kuin tämä on jo melkein vieressä.

Ayoola kutsuu minut luokseen näillä sanoilla: Korede, olen tappanut sen.

Näppäilen numeron vapisevin käsin ja nojaan otsani kolikkopuhelimen metallireunaa vasten.

Kun hän heräsi öisin pimeässä ja kylmässä metsässä hän aina haki kädellään vieressä nukkuvan lapsen.


Hyvin virallisia ja toteavia: 

Vuonna 2010, kun olin ensin opiskellut kuusi vuotta ja sitten kiertänyt osastoilla toiset kuusi, irtisanouduin työstäni NHS:n lääkärinä. 

Charles Bramwell Brockley matkusti yksin ja ilman lippua London Bridgen asemalta kello 14.42 lähteneessä junassa kohti Brightonia. 

William Stoner aloitti opinnot Missourin yliopistossa yhdeksäntoistakesäisenä vuonna 1910.

Tsaarin armeijan sotilasosasto kaivoi Karstulassa linnoituksia.

Ollessani kirjoittamassa romaania kesämökilläni Etelä-Islannin itäosissa vuoden 2015 keväällä eräs ystävistäni tuli kylään ja julisti: "Sinun on pakko tavata Heida!"

Pankkitilini saldo on juuri nyt 1 428,90 euroa.

Tämä kirja ei ole elämäkerta.


Kysymyksiä:

- Kertoisitko mitä tapahtui?

"Onko siellä joku?"

Keitä te olette?



Henkilövetoisia: 

Rikostarkastaja Petra Wilander vajosi toimistotuoliinsa.

Samantha Boyd kyyristyi astuakseen lepattavan poliisin eristysnauhan alitse ja vilkaisi sitten ylös kohti Oikeuden jumalattaren patsasta, joka seisoi Lontoon kuuluisan Old Baileyn oikeustalon huipulla.

Tilanteen ironia ei jäänyt Jessica Thomasilta huomaamatta. 

Annastiina on suunnitellut kuolinpäiväänsä vuosia.

Sari tarttui reippaasti valkoviinipullon kaulaan ja rusautti korkin auki.

Vuosia myöhemmin, kun Polly oli jo vanha rouva ja asui kaukana, hänestä tuntui vaikealta kertoa, että näin he olivat eläneet silloin joskus.

Kun Karo on tappanut Riston, hän nousee veren sotkemalta lumelta.

Sinä yönä, jolloin Effia Otcher syntyi fantiheimon maiden myskinhajuiseen kuumuuteen, metsäpalo raivosi aivan lähellä hänen isänsä pihapiiriä.

Mariam oli viiden vanha, kun hän kuuli ensi kertaa sanan harami.

Mabel oli tiennyt, että olisi hiljaista.

Samana aamuna, jolloin Muumipeikon isä sai joen yli vievän sillan valmiiksi, pikku otus Nipsu keksi erään kummallisen asian.


Runollisia: 

Kahden askeleen välillä unohdan kaiken. 

Tavoittele kuuta taivaalta - vaikka et onnistuisikaan, olet silti yksi tähdistä.


Ympäristöä tai henkilöitä kuvailevia: 

Pimeys komerossa oli mustaa kuin kuivunut veri. 

Edessämme näemme kaupungin hahmon.

Valkoisessa huoneessa oli pimeää kun isäni tappoi isoäidin.

Uuden tytön silmät ovat haaleaa sinistä.



Uskonnollisia: 

Luotuaan maailman jumala alkoi katua aikaansaannostaan. 

Herra antoi, ja Herra otti, isoäiti sanoi tyttärentyttärelleen haudan ääressä. 


Ja monenlaisia muita:  

Sanoit, että antiloopeilla on kymmenkertaiseksi suurentava näkö.

Mistään ei olisi voinut aavistaa, että tuli ja jää kohtaisivat tänään

- Äiti, joku soittaa, Märta juoksee puhelimeni kanssa keittiöön.

Hän käveli luokkaan viimeisenä, juuri ennen kuin pöytänsä takana istunut opettaja oli vilkaissut seinäkelloon, noussut paikaltaan ja sulkenut oven.

Näen usein unta Delfiinihotellista.

Hän piteli käsissään viileää, haurasta samppanjalasia, kuunteli äänten sorinaa ja tunsi miehensä kevyen otteen vyötäröllään, ja yhdessä varomattomassa tuokiossa koko tunnelma oli vähällä tempaista hänet mukaansa.  

Elettiin viidennen vuosisadan loppua ennen ajanlaskun alkua, tai kenties joitakin vuosikymmeniä sen jälkeen, tapahtumahetkestä ei jäänyt hiekkakelloon tarkkaa piirtoa. 

Reilut puoli vuotta sinkkuna tai oikeastaan jo vuoden päivät. 

Jos jään eläkkeelle 72-vuotiaana, työtä on jäljellä viisi kuukautta.

Se oli lyhyt yhden kappaleen juttu aamulehdessä.

Äidin viimeinen ateria oli Fazerin sininen maitosuklaalevy.

Muistan täsmälleen, missä olin ja mitä tein, kun sain kuulla isäni kuolleen, ajattelin itsekseni, kun tuijotin ikkunasta ulos sysipimeään yöhön. 

Ei varmaankaan ole olemassa kauniimpaa näkyä kuin häissään hehkuva onnellinen morsian.

Kuvat pakottivat minut kohtaamaan hänet. 

"Muistan täsmälleen, missä olin ja mitä tein, kun sain kuulla isäni kuolleen."

Apartheidin nerokkuus oli siinä, että se onnistui saamaan ihmiset, jotka muodostivat väestön ylivoimaisen enemmistön, kääntymään toisiaan vastaan.

Jos katsoisimme tätä hetkeä avaruudesta - tai ei, emme me sieltä näkisi mitään poikkeuksellista, yön reuna olisi liukumassa pois Suomen yltä niin kuin se kerran vuorokaudessa tekee.

This nightmare called multiculturalism. 

Minulla ei ole koskaan ollut niin sanoakseni itku herkässä.

Joskus elämä antaa parastaan ja pahintaan saman päivän aikana. 

Kun Jem-veljeni oli liki kolmetoistavuotias, hänen käsivartensa murtui pahasti kyynärpäästä. 

On olemassa kukka, Silene stenophylla.

He nukkuvat suut auki kohti aurinkoa.

Ori pyrki tamman luo kuin huumaantuneena.

"En muista, missä olin enkä mitä tein, kun sain kuulla isäni kuolleen."

Astun ulos metrosta asemalla, jonka nimeä ei kuuluteta.

Ennen kuin astut sisään, sinun on ymmärrettävä, että 
1. katsominen on teko.

Miesten näkeminen ihmisen oletusarvona on valettu yhteiskunnan perustuksiin.