Vuonna 2021 luettujen kirjojen aloituslauseet koosteena
17.04
Vuosi sitten tein postauksen vuonna 2020 lukemieni kirjojen aloituslauseista. Listaaminen oli hauskaa, joten päätin toteuttaa saman myös vuonna 2021. Aivan kaikkia ei tullut laitettua muistiin, joten ihan täydellinen lista ei ole, mutta ajaa asiansa. Melkoisen monenlaisia alkuja mahtui vuoteen nytkin!
Tällä kertaa laitoin muuten ylös myös lopetuslauseet, niistä tulee oma postauksensa.
Lyhyitä ja ytimekkäitä alkuja:
Tik tak, tik tak.
Aallot keinuttavat lossia.
Jumalan, armeliaan armahtajan nimeen!
Lapsi sylissä nukkuu.
Aissatu, sain viestisi.En tiedä, miksi kirjoitan tätä.
Hän on kaunis.
Kerrankin tallilla tapahtui!
Otsa kuin auton konepelti.
Nelly rakasti hitautta.
Avaan silmät.
Et kirjoita mitään, olet hiljaa vaan.
Niniveen minut oli tuonut hyvin outo uni.
Lähestymme lampea stratosfääristä.
Saint-Germain-des-Prés!?...
Jos hän tulisi nyt, hän näkisi saman.
Pitkiä alkuja:
Pahvirasiassa haalistuu joukko sekalaisia valokuvia lapsuus- ja nuoruusvuosiltani, itäsaksalaisella muovikameralla napattuja muistoja, jotka äitini on antanut minulle säilytettäväksi.
Akifumi käärii hihoja muutaman sentin ylemmäs ja vetää auki keittiösaarekkeen laatikon, jonka sisällä hopeiset ruokailuvälineet lepäävät omissa lokeroissaan.
Olen jo siinä iässä ja kaiken lisäksi sellaisessa kunnossa, että pitäisi aina ennen nukkumaanmenoa pestä jalat siltä varalta, jos joutuu yöllä Ambulanssin hakemaksi.
Istanbulissa oli aivan tavallinen keväinen iltapäivä, yhtä pitkä ja harmaa kuin monet muutkin, kun Peri oivalsi jotain kylmäävää: hän kykenisi tappamaan toisen ihmisen.
Puoli tuntia sen jälkeen, kun Tim Jamiesonin koneen piti lähteä Tampasta kohti New Yorkin säkenöiviä valoja ja korkeita rakennuksia, se seisoi edelleen portilla.
Sitaattialoituksia:
"Siksi kun minä olen pätevä tyttö", Lexia Vikander sanoi.
"Varjo on asunut elämäni yllä ja vaisua iloa on ollut vähän", kirjoittaa nuori minä.
"No, onko löytynyt ketään kivaa miestä?"
"Milloin voimme kuulustella epäiltyä?"
Henkilövetoisia alkuja:
Louis Fonin elämän viimeisestä aamusta tuli lempeä kuin kuiskaus.
Kun Jon Jacobsen kuolee elämänsä toisen kerran, on toukokuu.
Laura McCarthy sulki takaovensa, harppasi yli nukuvan koiran, joka kuolasi tyytyväisenä soralle, ja käveli reippaasti pihan poikki takaportille.
Rino soitti minulle aamulla, luulin että hän pyytäisi taas rahaa ja valmistauduin sanomaan ei.
Antin lapsuus päättyi eräänä kesäiltana klo 21:07.
Israelin kuninkaana Jumalan rakastama Daavid kukisti moabilaiset.
Toiminnallisia alkuja:
Parivaljakon kiidättämät sahanpuruilla kuormatut rattaat syöksyivät hurjaa vauhtia pitkin lehmuskujaa.
Vedän niin syvään henkeä, että sattuu ja pakotan kasvoilleni hymyn.
Kohotin katseeni kun kuulin naurun, jäin katsomaan kun näin tytöt.
Istun kotitalomme rappusilla Reykjavíkissä ja katselen alkavaa päivää.
Kysymysalkuja:
Entä mikä tämä on?
Täytyykö vanhemmankin pukeutua halloweenina joksikin?
Minkälainen hätätilanne siellä on?
Mikä oikeastaan on klassikko?
Oletko koskaan miettinyt, miltä tuntuisi seistä näyteikkunassa alasti?
Miljöötä tai hetkeä kuvailevia alkuja:
Aurinko ei vielä ollut noussut taivaanrannan ylle, ja yöllä alkanut sumu verhosi edelleen sankkana koko satamaa.
Kotikatumme, joka oli rakennettu jo ritarien aikaan, ei hiljentynyt koskaan vaan raikui aina asukkaidensa äänistä.
Oli kirkas huhtikuun aamu, kun Kikka kiirehti aikaisin tallille.
Helsingin Aleksanterinkadulla elokuun valo teki mukulakivistä haikean keltaisia.
Oli kirkas, kylmä huhtikuun päivä.
Vartiokopin ikkunassa nököttää vaaleanpunainen pehmopossu.
Ja kaikenlaisia muitakin alkuja:
Eräänä päivänä mummoni ei enää pystynyt kävelemään.
Vuonna 1978 televisiomainokset rantautuivat Norsunluurannikolle, kauniiseen kotimaahani.
Sinä keväänä, kun päätin kirjoittaa kirjan valkoisesta, laadin ensimmäiseksi listan.
Muistan täsmälleen, missä olin ja mitä tein, kun näin isäni kuolevan.
Tämän kesän ensimmäinen ratsastusleiri oli alkamassa.
Kaksi hiirtä istui metsässä männynkäpyyn nojaillen.
...Olen pahoillani, ymmärrän kyllä tarpeenne, mutta en voi auttaa teitä.
Äidit meidän, jotka olette niin taivaissa kuin maan päällä.
Kuolema oli vieraillut tilalla ennenkin, eivätkä lihakärpäset olleet nirsoja.
Meilläpäin Skotlannissa on vanha, viisas sananparsi: Whit's for ye'll no go past ye - Mikä on kohdalle tarkoitettu, se ei kulje ohi.
Hei, ja kiitos kiehtovasta kirjeestä, joka saapui hetki sitten toimitukseemme.
Nyt 58-vuotiaana taiteilijana ja aikani täällä telluksella hyörineenä ja pyörineenä pieni pateettinen pohdinta on paikallaan.
Kuusivuotiaana näin kerran hienon kuvan Tositarinoita-nimisessä kirjassa, jossa kerrottiin aarniometsästä.
Minusta tuli äiti 24. joulukuuta vuonna 2019.
On paikka, jossa sijaitsee heikkoutta, valoherkkyyttä katseille ja sanoille.
Mikä on sinun suosikkisi?
Tekstit
0 comments