Stuart Turton: Evelynin seitsemän kuolemaa
19.59Otava, 2020. 494 sivua.
Alkuteos The Seven Deaths of Evelyn Hardcastle, 2018. Suomentanut Jaakko Kankaanpää.
Stuart Turtonin esikoisteos Evelynin seitsemän kuolemaa oli yksi kevään kirjoista, joita odotin eniten. Kirjan idea kuulosti todella erikoiselta ja omaperäiseltä, joten paloin halusta päästä tarinan kimppuun.
Persoonallinen teos todella olikin! Tarinan päähenkilö on Aiden Bishop, joka elää yhden ja saman päivän kahdeksan kertaa peräkkäin. Joka aamu Aiden herää kuitenkin eri henkilön ruumiissa. Hän muistaa edellisten päivien tapahtumat, muttei omaa menneisyyttään.
Aidenilla on kahdeksan päivää aikaa ja tärkeä tehtävä: selvittää, kuka aikoo murhata Evelyn Hardcastlen.
Pohjaidea on kaikessa kummallisuudessaan ja kieroudessaan hieno, pidän siitä todella. Toisaalta se tekee tarinasta myös monimutkaisen ja juonta meinaa olla ajoittain vaikea seurata. Henkilöitä on paljon, ja Aiden hyppii eri tyyppien nahoissa, joten lukija saa olla tarkkana. Itse tarkistelen henkilöiden nimiä kirjan sisäkansiin painetusta kartasta, mikä on todella hyväksi avuksi. Voin kuvitella, että jos teosta lukisi lyhyissä pätkissä silloin tällöin, olisi tarinassa hankala pysyä kärryillä.
Evelynin seitsemän kuolemaa sijoittuu määrittelemättömään aikaan, rapistuneeseen kartanoon. Hovimestareineen ja palvelusväkineen se tuo miljööltään mieleen Agatha Christien kirjat ja niihin tarinaa kirjan takakannessa verrataankin. Toinen vertaus on Black Mirror -tv-sarja, ja tämänkin yhtäläisyyden tunnistan: kirjan tunnelma on koko ajan jollain tavalla ahdistava ja painostava, samalla tavalla kuin mainitussa tv-sarjassa.
Kokonaisuutena Evelynin seitsemän kuolemaa on kiinnostavan erilainen murhamysteeri. Hieman kirja tuntuu pitkältä, kuten genren kirjat niin kovin usein tuntuvat. Tiivistämisen varaa olisi siis ollut. Juoni pysyy kaikesta huolimatta hyvin kasassa loppuun asti eikä loppuratkaisukaan tunnu lattealta.
-
Helmet-lukuhaasteessa 2020 kirja sopii ainakin kohtiin
7. Kirjassa rikotaan lakia
9. Kirjassa kohdataan pelkoja
13. Kirjassa eksytään
30. Kirjassa pelastetaan ihminen
45. Esikoiskirja
49. Vuonna 2020 julkaistu kirja
Kirjan ovat lukeneet myös muun muassa:
- Kirjakaapin kummitus -blogin Jonna, joka ei vaikuttunut niin paljon kuin odotti.
- Luetut.net-blogin Mari, jolle kirja oli jotain mitä hän ei ole koskaan ennen lukenut.
- Tuijatan kulttuuripohdintoja -blogin Tuijata, jonka mielestä kirjassa on liikaa näpertelyä ja henkilöitä.
4 comments
Kiva kuulla, että pidit kirjasta.
VastaaPoistaMinusta sitä olisi vähän voinut tiivistää. Äänikirjana tuntui muutenkin sekavalta...
Olen samaa mieltä, olisi voinut tiivistää. En varmaan itse olisi pystynyt kuuntelemaan tätä äänikirjana: olisi vaatinut ihan hirveän hyvää keskittymistä, kun luettunakin sai olla koko ajan tosi tarkkana. Lukiessa pystyi sentään palaamaan taaksepäin ja tarkistelemaan nimiä.
PoistaMielenkiintoista! En ole lukenut dekkareita juurikaan pariin vuoteen, joten nyt voisi olla sen aika. Tämä menee myös mukavasti helmihaasteen kohtiin, joissa minulla ei ole vielä mitään.
VastaaPoistaTämä ei ainakaan ole mikään perinteinen dekkari!
Poista