Ally D’Aplièse on ammattilaispurjehtija ja juuri aloittamassa purjehduskisaa sekä rakastumassa korviaan myöten kilpa-aluksen kapteeniin, kun hän saa viestin isänsä kuolemasta. Ally matkustaa heti lapsuudenkotiinsa, jossa hänen viisi sisartaan jo odottavat häntä. Sisarussarjan isä, omalaatuinen miljonääri Papa Salt on adoptoinut kaikki tytöt vauvana, ja nyt jokainen tytöistä saa oman kirjeen, johon Papa Salt on sisällyttänyt vihjeen kunkin alkuperästä.

Allyn vihje vie hänet Norjaan. Vuonojen ja metsien maassa hän saa kuulla yli sata vuotta sitten eläneestä Anna Landvikista, joka lauloi Edward Griegin oopperan ensi-illassa. Pala palalta Annan ja Edwardin tarina hahmottuu Allylle, mutta samalla se saa hänet yhä enemmän miettimään, kuka Papa Salt oikeastaan oli ja miksi seitsemäs sisar on kadoksissa.

Bazar, 2018. 734 sivua. 

Alkuteos The Storm Sister, 2015. Suomentanut Hilkka Pekkanen. 

Luin heinäkuussa Lucinda Rileyn kovasti suosiota niittäneen Seitsemän sisarta -sarjan ensimmäisen osan, joka vei minut hieman kankean alun jälkeen täysillä mukanaan. Ensimmäisen osan luettuani laitoin välittömästi varaukseen tämän toisen osan. 

Rileyn Seitsemän sisarta -sarja on seitsenosainen sarja, jonka kirjat voi lukea kirjailijan mukaan missä järjestyksessä tahansa. Toistaiseksi sarjasta on kuitenkin ilmestynyt suomeksi vain neljä kirjaa - tuorein niistä on julkaistu nyt syyskuussa. Sarja kertoo kuusipäisestä sisarusparvesta, jotka rikas Genevessä asuva Papa Salt on adoptoinut eri puolilta maailmaa. Kun Papa Salt kuolee, hän jättää adoptiotyttärilleen avaimet heidän historiansa ja taustojensa selvittämiseen. Näitä taustoja selvitellään sarjan kuudessa ensimmäisessä kirjassa: kussakin aina yhden sisaren näkökulmasta. 

Kun ensimmäisessä kirjassa lähdettiin vanhimman sisaren, Maian, kanssa Brasiliaan, on nyt vuorossa toiseksi vanhin sisar Ally. Ammattipurjehtijan tie vie traagisten sattumusten kautta Norjaan ja musiikkipiireihin. Kuten sarjan ensimmäisessäkin osassa, myös tässä kaksi tarinaa punoutuu yhteen: Allyn tarina nykyhetkessä ja hänen sukulaistensa tarina menneisyydessä. Ja kuten Rileyn tapana on, historialliseen tarinaan kytketään todellisia henkilöitä ja tapahtumia, tällä kertaa säveltäjä Edward Griegin muodossa. 

Myrskyn sisar on vetävä ja viihdyttävä teos, aivan niin kuin sarjan aiempikin osa oli. Kirjassa on sopivasti historiaa ja romantiikkaa, ja juoni on punottu niin, että se pitää otteessaan. Aivan yhtä paljon en tästä kirjasta kuitenkaan pitänyt kuin ensimmäisestä, muutamistakin syistä. 

Ensimmäinen oli se, että kirjassa on kohtalaisen paljon toistoa ensimmäisen kirjan tapahtumista. Riley on kertonut, että aloittaa kaikkien sisarten tarinat samasta hetkestä: siitä, kun he saavat tietää Papa Saltin kuolleen. Tämän kirjan alku tuntui siis kovin tutulta - siitäkin huolimatta, että se kerrottiin eri sisaren näkökulmasta kuin ensimmäisessä kirjassa. Osin toistoa voi selittää se, että Riley on halunnut, että kirjat ovat luettavissa missä järjestyksessä tahansa, mutta se tuntuu silti turhalta. 

Toinen asia, miksi Myrskyn sisar ei tuntunut yhtä hyvältä kuin Maian tarina on se, että juoni tuntui jo jollain tapaa tutulta. Tarina eteni kovin samalla kaavalla kuin ensimmäinenkin kirja, eikä kirja tarjonnut kamalasti yllätyksiä. Nyt se ei vielä kovasti häirinnyt, mutta jos samanlaisia kirjoja on vielä neljä tulossa, niin alkavatko ne jossain vaiheessa toistaa itseään? On mielenkiintoista nähdä, miten hyvin Riley osaa irrottautua tutusta kaavasta, sillä toisteisuuden riski on aika vahvana olemassa. 

Myrskyn sisar saa minulta kritiikkiä myös suomennoksesta - aivan kuin sarjan ensimmäinen osakin. Kieli tuntui jälleen ajoittain huonolta ja tönköltä. 

Kritiikistä huolimatta kirja oli genrensä mainio edustaja, ja kyllä, tulen lukemaan myös kolmannen osan. 

Sarjassa aiemmin ilmestynyt: 

Seitsemän sisarta: Maian tarina

-