S&S, 2020. 232 sivua.

Pidin kovasti Piia Leinon esikoisteoksesta Taivas, mutta kirjailijan uutuusteos Yliaika kuulosti idealtaan vieläkin mielenkiintoisemmalta.

Kirjassa eletään vuotta 2052, ja Suomessa on voimassa laki, jonka mukaan kaikki 75 vuotta täyttäneet menettävät kansalaisuutensa ja omaisuutensa valtiolle. Kaikkien olisi siis syytä kuolla vapaaehtoisesti, elleivät he sitten halua paperittomiksi.

Yliajan päähenkilö on Annastiina Kankaanrinta, entinen ministeri, joka on aikoinaan ajanut etuuksia vapaaehtoisesti elämänsä päättäville 75-vuotiaille. Tarkoituksena on ollut hillitä ikääntymisestä johtuvia kustannuksia. Laki on kuitenkin lopulta muodostunut vielä jyrkemmäksi kuin Kankaanranta on ajatellut - ja nyt hän on itse täyttämässä 75 vuotta, vapaaehtoisen kuoleman edessä. Yhtäkkiä asia ei enää tunnukaan yhtä hyvältä.

Onni on asenne. Just do it, hän kuiskailee itselleen, mutta voimalauseet ovat muuttuneet ontoiksi. Kysymykset hakkaavat tajuntaa: Mitä minulta jää näkemättä? Miten minä voin olla olematta? Mitä väliä on uskoa ruisleipään ja syvähengitykseen ja elinikäiseen oppimiseen, jos kaiken päätteeksi vain katoaa? 

Piia Leino on jälleen kirjoittanut kamalan mahdollisen tuntuisen dystopian. Juoni kulkee sellaisia polkuja, joiden suuntaan maailma voisi hyvin olla menossa - niin hirveältä kuin se tuntuukin. Tänä keväänä luettuna Yliaika tuntuu entistä pahemmalta ja entistä todellisemmalta. Eri puolilla maailmaa on jouduttu arvottamaan ihmisiä iän mukaan, kun on tarvinnut päättää, kuka hoidetaan ja kenen annetaan kuolla.

Yliaika ei ole hilpeä, kuten ei Taivaskaan, mutta se on kiehtova ja taidolla kirjoitettu. Tarina etenee jouhevasti, ei kikkaile turhia eikä ole liialla pituudella pilattu.

Mistä voi edes tietää, onko hyvä vai paha ihminen, kun joka hetkessä elää vain sen hetken ymmärryksen varassa? Jos ihan oikeasti yrittää tehdä oikein ja tekeekin kauheaa tuhoa, niin onko silloin pahempi kuin sellainen, joka yrittää tehdä tuhoa, mutta ei onnistu saamaan sitä aikaan?

-

Helmet-lukuhaasteessa 2020 kirja sopii ainakin kohtiin
9. Kirjassa kohdataan pelkoja
28. Tulevaisuudesta kertova kirja
31. Kirjassa kerrotaan elämästä maaseudulla
39. Kirjassa lennetään
41. Kirjassa laitetaan ruokaa tai leivotaan
49. Vuonna 2020 julkaistu kirja

-

Kirjan ovat lukeneet myös muun muassa: 

• Kirja vieköön -blogin Riitta, jonka mielestä Leinon argumentointi on herkullisen osuvaa, nasevaa ja asiantuntevaa.
• Kirjaluotsi-blogin Tiina, jonka mielestä kirja on yhtä aikaa riemastuttavaa, koskettavaa, ajatuksia herättävää ja kylmäävää luettavaa. 
• Kulttuuri kukoistaa -blogin Arja, jonka mielestä Leino luo uskottavan ja koskettavan maailman henkilöineen.