Maaliskuun luetut

17.13


On ihan huikeaa, millainen lukuvuosi vuosi 2018 on jo ollut. Olen saanut takaisin sellaisen lukuinnon, joka minulla oli viimeksi joskus yläkouluikäisenä. Vuoden alussa lähdin mukaan Helmet-lukuhaasteeseen ja mietin, voinko ikinä ehtiä lukemaan vuodessa 50 kirjaa. Nyt näyttää siltä, että ehdin hienosti.

Määrä ei ole lukemisessa tärkeää, mutta kun lukee määrällisesti paljon, tulee luettua erilaisia kirjoja ja löytäneeksi samalla helmiä. Olen tosi iloinen siitä, että olen alkanut lukea entistä monipuolisemmin ja lukenut tänä vuonna jo useita mielettömän hienoja kirjoja.

Maaliskuu oli osaltani hyvä lukukuukausi. Luin seitsemän kirjaa, joiden joukossa oli todella upeita kirjoja. Parhaaksi kuukauden tekee kuitenkin se, että opettelin lukemiseen liittyen uusia asioita.

Opettelin lukemaan useampaa kirjaa samaan aikaan. Se on ollut taito, jota en jostain syystä ole osannut. Olen halunnut lukea yhtä kirjaa kerrallaan, ja jos kirja ei ole ollut jostain syystä kovin mieluisa tai siihen hetkeen sopiva, en ole sitten lukenut ollenkaan. Halusin päästä pois tästä tilanteesta ja siihen osuikin hyvä mahdollisuus, kun luin Affinity Konarin Elävien kirjaa. Se oli niin raskasta luettavaa, että en pystynyt lukemaan sitä iltaisin. Oli keksittävä jotain muuta, joten lopulta luin sen kanssa samana aikaan Mike Pohjolan Sinä vuonna 1918 -teosta ja Romain Puértolasin Tyttö joka nielaisi Eiffel-tornin -kirjaa. Oli hauska todeta, että eihän monen kirjan lukemisessa samaan aikaan ollut mitään ongelmaa, kun kirjat vain olivat riittävän erilaisia.

Toinen uusi asia minulle on tässä kuussa ollut äänikirjojen kuuntelu. En ollut ikinä aikaisemmin lukenut äänikirjoja, ennen kuin päätin ottaa Storytellin kahden viikon ilmaisen kokeilujakson. Olen nyt kuunnellut muutamalla lenkillä Fiona Bartonin Leski-kirjaa ja todennut äänikirjatkin ihan hyväksi vaihtoehdoksi.

Mitä sitten luin maaliskuussa? Tässä ne tulevat:

Kate Eberlen: Miss You

Maaliskuun ensimmäinen kirja oli Kate Eberlenin Miss You, jota odotin kovasti. Sitä kuvailtiin takakannessa menestysromaanien Sinä päivänä ja Kerro minulle jotain hyvää kaltaiseksi. Valitettavasti jouduin kuitenkin pettymään, sillä Miss You ei yltänyt verrokkiensa tasolle. 

★★★


Helmet-lukuhaaste kohta 5. kirja sijoittuu vuosikymmenelle, jolla synnyit. Vuosikymmen on 90-luku ja Miss You sijoittuu sinne noin ensimmäisen parinsadan sivun verran.


Samanta Schweblin: Houreuni

Samanta Schweblinin pienoisromaani oli hengästyttävää luettavaa. Pienessä teoksessa on yliluonnollisia elementtejä, ekokatastrofin aineksia ja trillerimäistä tunnelmaa. Kirja loppui kuin seinään, mutta se vain mielestäni vahvisti vetävää ja tiivistä otetta. 

★★★


Helmet-lukuhaaste kohta 19. kirja käsittelee vanhemmuutta.

Lars Wilderäng: Tähtikirkas

Tälle kirjalle minulla oli kovat odotukset, mutta se ylitti ne. Tähtikirkas kertoo siitä, kun elektroniikka ja sähköt lakkaavat toimimasta. Ruotsiin sijoittuva katastrofiromaani tulee lähelle, sillä kaiken voisi hyvin kuvitella tapahtuvan myös meille. Tähtikirkas herättää valtavasti ajatuksia siitä, miten haavoittuvainen nyky-yhteiskunta on. 

★★★


Helmet-lukuhaaste kohta 34. kirjassa syntyy tai luodaan jotain uutta. Kirjassa syntyy kokonaan uusi  yhteiskunta.

Amanda Vaara: Pientä fiksausta vailla

Pientä fiksausta vailla aloittaa viihdesarjan, jossa seurataan oravanpyörästä hyppäävän Venlan uutta elämänvaihetta. Romaanin takana on kirjailija Niina Hakalahden sivupersoona Amanda Vaara. Pientä fiksausta vailla on rehellistä hömppää, mutta hyvää sellaista. Asetelma Airbnb-majataloineen ja lifestyle-blogeineen on tuore. 

★★★


Helmet-lukuhaaste kohta 41. valitse kirja sattumanvaraisesti. 

Affinity Konar: Elävien kirja

Upea ja tärkeä kirja, mutta niin raskas. Elävien kirja kertoo kaksostytöistä, jotka joutuvat Mengelen epäinhimillisten tutkimusten kohteeksi Auschwitzissa. Kirjaa lukiessa mietin monta kertaa, pystynkö jatkamaan lukemista loppuun. Onneksi jatkoin, sillä aihe on niin tärkeä, että kirja ansaitsee tulla luetuksi. Elävien kirja on samanaikaisesti sekä valtavan kaunis että äärimmäisen kauhea kirja. 

★★★


Helmet-lukuhaaste kohta 24. surullinen kirja. 

Mike Pohjola: Sinä vuonna 1918

Tässä romaanissa lukija on päähenkilö ja tekee valinnat siitä, miten tarina etenee. Minulle vastaavat kirjat olivat tuttuja lapsuudesta, joten tartuin innolla myös Mike Pohjolan uutuuskirjaan. Kirja kertoo Suomen sisällissodasta, ja pelillinen käsittelytapa tuo aiheen todella lähelle lukijaa. 

★★★


Helmet-lukuhaaste kohta 28. sanat kirjan nimessä ovat aakkosjärjestyksessä.

Romain Puértolas: Tyttö joka nielaisi Eiffel-tornin kokoisen pilven

Ranskalaisen Romain Puértolasin romaani kertoo siitä, mitä äiti on valmis tekemään tyttärensä eteen. Luin kirjaa vähän väkipakolla, sillä vakava aihe ja humoristinen käsittelytapa eivät tuntuneet sopivan yhteen. Kirjan loppu oli kuitenkin niin hyvä, että se pelasti koko teoksen. Muutama kyynelkin taisi lopussa päästä. 

★★★

» Koko arvio tulee pian

Helmet-lukuhaaste kohta 14. kirjan tapahtumat sijoittuvat kahteen tai useampaan maahan. 

You Might Also Like

0 comments