Piia Leino: Lakipiste

16.17


S&S, 2021. 238 sivua. 

Piia Leinon lähitulevaisuuteen sijoittuvan ilmastotrilogian aiemmat osat Taivas ja Yliaika ovat olleet molemmat mieleeni. Kirjat ovat olleet kauhistuttavan tarkkanäköisiä kuvauksia siitä, millainen maailma voi muutaman kymmenen vuoden kuluttua olla. Dystopioina ne ovat olleet aika ahdistaviakin, tietysti.

Trilogian päätösosa Lakipiste jatkaa sekin karujen tulevaisuuskuvien linjalla. Tällä kertaa paneudutaan tekoälyn kehitykseen ja siihen, miten tekoäly alkaa ottaa maailmassa valtaa.

Samaan aikaan ekokatastrofi etenee ja ympäristöliike radikalisoituu. Mediajätti Googlen toimittaja Aaro Kangas saa tehtäväkseen selvitellä erään ekoyhteisön mahdollista radikalisoitumista. Yhtäkkiä hän onkin toiminnan keskipisteessä, vaarallisessa tilanteessa.

Kustantaja kutsuu Lakipistettä scifidekkariksi ja sellainen se onkin. Tyyliltään kirja on siis yllättävänkin erilainen kuin trilogian aiemmat, joissa ei ole ollut jännityskirjallisuudelle ominaisia piirteitä.

Lakipiste sen sijaan etenee kuin trilleri. Poliisidekkari se ei ole, mutta tarina on täynnä toimintaa, tapahtumia ja jännittäviä käänteitä. Ainakin minut kirja koukuttaa täysin.

Leino on jälleen loihtinut pelottavan uskottavan tuntuisen tulevaisuuskuvan, jollaista en haluaisi nähdä. Ekoyhteisö on miljöönä kiinnostava ja henkilöhahmot mukavan erilaisia.

Vaikka tulevaisuuskuva on ainakin minusta kovin epämiellyttävä, ei kirjassa ole samanlaista ahdistavaa tunnelmaa kuin trilogian aiemmissa osissa. Ekoyhteisön henkilöiden kautta tarinaan saadaan myös huumoria, mikä keventää vakavaa aihetta.



Lakipisteestä ovat kirjoittaneet myös muun muassa: Kirjokansi, Iltaluvut ja Kirjaluotsi.

You Might Also Like

1 comments

  1. Tää trilogia on kyllä todella kiinnostava! Jospa saisin tänä vuonna luettua sen.

    VastaaPoista