Cecelia Ahern: Tyttö peilissä

12.44

Girl in the Mirror
2012
ISBN 978-951-20-8741-9
suom. Terhi Leskinen
109 s.

"Tyttö peilissä

Lilan isoäidin talossa peilit on peitetty mustilla kankailla, mutta hän ei ole koskaan edes miettinyt asiaa sen kummemmin. Hääpäivänsä aamuna hän vetää kankaan syrjään yhden peilin edestä ja kumartuu katsomaan itseään, hieman liian läheltä.

Muistojentekijä

Sydämensä särkenyt mies on keksinyt koneen, jolla voi luoda uusia muistoja. Kone auttaa tekemään monta ihmistä onnelliseksi, mutta sen keksijää uudet muistotkaan eivät voi auttaa. Palkattuaan salaperäisen apulaisen mies päättää kuitenkin antaa myös itselleen uuden mahdollisuuden."

Olen aina pitänyt valtavasti Cecelia Ahernin kirjoista. P.S. Rakastan sinua sattui vahingossa kirjastosta mukaan melkein heti sen sinne ilmestymisen jälkeen ja ihastuin heti. Siitä lähtien olen hamstrannut luettavaksi kaikki Ahernin kirjat ja lähes poikkeuksetta pitänyt jokaisesta. Ainoastaan Suoraan sydämestä jäi kesken, mutta senkin uskon liittyneen lähinnä olosuhteisiin. Pitäisikin ottaa se uudelleen luettavaksi, tuolla kirjahyllyssä se odottelee.

Odotukset olivat siis kovat, kun lainasin kirjastosta teoksen Tyttö peilissä. En tiedä, miksi tartuin siihen vasta nyt, mutta kovalla innolla tartuinkin. Kirja sisältää kaksi novellia, maagista aikuisten satua, kuten takakannessa luvataan.

Ensimmäinen novelli, Tyttö peilissä, alkoi lupaavasti. Ihanan Ahernmaista, romantiikkaa ja satua yhdistettynä onnistuneen kummallisen juoneen. Toimii, ajattelin heti aluksi. Ja olisi toiminut, vaikka muutaman sadan sivun verran. Ideassa olisi mielestäni ollut aineksia pitkäksi romaaniksi, mutta nyt vaikutti siltä, että Ahern oli halunnut vain päästä siitä, mistä aita oli matalin. Tarina loppui töksähtäen aivan kesken ja itse olin ainakin todella pettynyt. Eniten ehkä juuri siksi, että ainesta olisi tosiaan ollut.

Kurjin mielin lähdin lukemaan seuraavaa novellia heti perään. Muistojentekijä oli tyyliltään ihan erilainen ja itse koin tyylin olevan jotain muuta kuin tyypillistä Ahernia. Teksti oli kuitenkin ehjä kokonaisuus ja tarinaltaankin toimiva, taipuen hyvin myös novellin mittaan.

Ristiriitaisin tuntein jään siis odottelemaan kirjastosta varaamaani teosta Tapaaminen elämän kanssa. Toivottavasti myös uutuus One Hundred Names suomennettaisiin pian!

You Might Also Like

0 comments