Millainen on hyvä alku? Listasin vuonna 2020 lukemieni kirjojen ensimmäiset lauseet

19.36

 

Millainen rooli on kirjan aloituslauseella? 

Hyvä alku tempaisee mukanaan, mutta onko pelkällä ensimmäisellä lauseella merkitystä? On, sanoisin. Mielenkiinnon herättävä ensimmäinen lause voi jo yksinään koukuttaa jatkamaan, tai jopa kertoa, että käsissä on loistava kirja. 

Toisaalta huonokaan aloituslause ei yleensä pilaa hyvää kirjaa. Ellei sitten aloituslause ole oikeasti ihan järjettömän huono. 

Viime vuoden Helmet-lukuhaasteessa oli kohta, jossa etsittiin kirjaa, jonka ensimmäisestä lauseesta pitää. Sen innoittamana päätin kirjata ylös kaikkien vuonna 2020 lukemieni kirjojen aloituslauseet. 

Ja tässä ne ovat. Ryhmittelin lauseita vähän teemojan tai tyylien mukaan, kun niitä oli aikamoinen kasa. 

Bongaatko tuttuja kirjoja tai löytyykö suosikkeja?

------

Lyhyitä ja ytimekkäitä: 

Istuin pissalla.

Moi Antti.

Dong.

Tässä me olemme. 

Pimpom!

Hei. 

Hei!

Emme huomanneet heti. 

"Mitään Jumalaa ei ole."

"Olipa kerran... sellainenkin mies."

Me olemme turisteja.

Rakas Alicia. 

Synnyin huhtikuisena yönä.

Kuuntele.


Maratonin mittaisia: 

Eräänä iltapäivänä tullessaan koulusta Bruno näki hämmästyksekseen Marian, perheen kotiapulaisen - joka aina piti päänsä kumarassa ja katseensa maassa - seisovan hänen makuuhuoneessaan ja vetävän hänen tavaroitaan ulos vaatekaapista ja pakkaavan niitä neljään isoon puiseen laatikkoon, myös niitä tavaroita, jotka hän oli piilottanut kaapin perälle ja jotka olivat vain hänen, eivätkä kuuluneet kenellekään muulle.

Riippumatta siitä, ostaako tontin koulujen läheltä, useita hehtaareja maata puistoalueelta vai jonkin kylän eri osiin rakennuttamistamme taloista, saa lisäksi mahdollisuuden ratsastaa ja veneillä sekä pelata golfia ja tennistä, verrattoman oppilaitostarjonnan ja ikuisen suojan arvonalennusta ja epämieluisia muutoksia vastaan.


Säätä kuvailevia: 

Illan hämärässä niitä sataa taivaalta.

Ukkonen jyrähtää, terävästi ja lähellä.

Meri oli tyyni sinä päivänä, kun Soo-min katosi.

Näen miehen lähestyvän lumisateen keskellä.

Pilviä edessä.

"Taitaa ruveta satamaan", mutiset itseksesi.

Tuuli on navakoitunut ja suuren, lasia ja rapattua betonia yhdistelevän omakotitalon nurkat ujeltavat levottomasti.

Myrskyn puhjettua poika ja äiti hakevat suojaa autosta. 


Ympäri maailmaa matkaavia: 

Kahvila on lähellä Riemukaarta.

Vuosia sitten, Baikal-järven rannalla Siperiassa, muuan nainen ennusti minulle kädestä.

Ankeriaan syntymä tapahtuu näin: se syntyy siinä osassa luoteista Atlanttia, jota nimitetään Sargassomereksi, paikassa, joka on kaikin tavoin otollinen juuri ankeriaan tulolle maailmaan.

Minulle kerrottiin, että Shandongista löydettiin vastikään Han-dynastian aikana kuolleiden hevosten luurankoja, jotka näyttivät haudassa siltä kuin ne olisivat jähmettyneet kesken ravin.

Kauan sitten Italian Trespianossa Filomena Fontana langetti sukunsa nuorempien tyttärien päälle kirouksen ja tuomitsi heidät elämään ilman rakkautta.


Jännittäviä: 

Ruumis tuntui naisen käteen kylmältä. 

Hengitys polttelee kurkussani, kun juoksen käytävää eteenpäin.

Jostain hän tiesi, että he tulivat hakemaan häntä.

Tyttö selailee Instagram-syötteensä tykkäyksiä istuessaan bussipysäkillä eikä edes huomaa aseistautunutta miestä ennen kuin tämä on jo melkein vieressä.

Ayoola kutsuu minut luokseen näillä sanoilla: Korede, olen tappanut sen.

Näppäilen numeron vapisevin käsin ja nojaan otsani kolikkopuhelimen metallireunaa vasten.

Kun hän heräsi öisin pimeässä ja kylmässä metsässä hän aina haki kädellään vieressä nukkuvan lapsen.


Hyvin virallisia ja toteavia: 

Vuonna 2010, kun olin ensin opiskellut kuusi vuotta ja sitten kiertänyt osastoilla toiset kuusi, irtisanouduin työstäni NHS:n lääkärinä. 

Charles Bramwell Brockley matkusti yksin ja ilman lippua London Bridgen asemalta kello 14.42 lähteneessä junassa kohti Brightonia. 

William Stoner aloitti opinnot Missourin yliopistossa yhdeksäntoistakesäisenä vuonna 1910.

Tsaarin armeijan sotilasosasto kaivoi Karstulassa linnoituksia.

Ollessani kirjoittamassa romaania kesämökilläni Etelä-Islannin itäosissa vuoden 2015 keväällä eräs ystävistäni tuli kylään ja julisti: "Sinun on pakko tavata Heida!"

Pankkitilini saldo on juuri nyt 1 428,90 euroa.

Tämä kirja ei ole elämäkerta.


Kysymyksiä:

- Kertoisitko mitä tapahtui?

"Onko siellä joku?"

Keitä te olette?



Henkilövetoisia: 

Rikostarkastaja Petra Wilander vajosi toimistotuoliinsa.

Samantha Boyd kyyristyi astuakseen lepattavan poliisin eristysnauhan alitse ja vilkaisi sitten ylös kohti Oikeuden jumalattaren patsasta, joka seisoi Lontoon kuuluisan Old Baileyn oikeustalon huipulla.

Tilanteen ironia ei jäänyt Jessica Thomasilta huomaamatta. 

Annastiina on suunnitellut kuolinpäiväänsä vuosia.

Sari tarttui reippaasti valkoviinipullon kaulaan ja rusautti korkin auki.

Vuosia myöhemmin, kun Polly oli jo vanha rouva ja asui kaukana, hänestä tuntui vaikealta kertoa, että näin he olivat eläneet silloin joskus.

Kun Karo on tappanut Riston, hän nousee veren sotkemalta lumelta.

Sinä yönä, jolloin Effia Otcher syntyi fantiheimon maiden myskinhajuiseen kuumuuteen, metsäpalo raivosi aivan lähellä hänen isänsä pihapiiriä.

Mariam oli viiden vanha, kun hän kuuli ensi kertaa sanan harami.

Mabel oli tiennyt, että olisi hiljaista.

Samana aamuna, jolloin Muumipeikon isä sai joen yli vievän sillan valmiiksi, pikku otus Nipsu keksi erään kummallisen asian.


Runollisia: 

Kahden askeleen välillä unohdan kaiken. 

Tavoittele kuuta taivaalta - vaikka et onnistuisikaan, olet silti yksi tähdistä.


Ympäristöä tai henkilöitä kuvailevia: 

Pimeys komerossa oli mustaa kuin kuivunut veri. 

Edessämme näemme kaupungin hahmon.

Valkoisessa huoneessa oli pimeää kun isäni tappoi isoäidin.

Uuden tytön silmät ovat haaleaa sinistä.



Uskonnollisia: 

Luotuaan maailman jumala alkoi katua aikaansaannostaan. 

Herra antoi, ja Herra otti, isoäiti sanoi tyttärentyttärelleen haudan ääressä. 


Ja monenlaisia muita:  

Sanoit, että antiloopeilla on kymmenkertaiseksi suurentava näkö.

Mistään ei olisi voinut aavistaa, että tuli ja jää kohtaisivat tänään

- Äiti, joku soittaa, Märta juoksee puhelimeni kanssa keittiöön.

Hän käveli luokkaan viimeisenä, juuri ennen kuin pöytänsä takana istunut opettaja oli vilkaissut seinäkelloon, noussut paikaltaan ja sulkenut oven.

Näen usein unta Delfiinihotellista.

Hän piteli käsissään viileää, haurasta samppanjalasia, kuunteli äänten sorinaa ja tunsi miehensä kevyen otteen vyötäröllään, ja yhdessä varomattomassa tuokiossa koko tunnelma oli vähällä tempaista hänet mukaansa.  

Elettiin viidennen vuosisadan loppua ennen ajanlaskun alkua, tai kenties joitakin vuosikymmeniä sen jälkeen, tapahtumahetkestä ei jäänyt hiekkakelloon tarkkaa piirtoa. 

Reilut puoli vuotta sinkkuna tai oikeastaan jo vuoden päivät. 

Jos jään eläkkeelle 72-vuotiaana, työtä on jäljellä viisi kuukautta.

Se oli lyhyt yhden kappaleen juttu aamulehdessä.

Äidin viimeinen ateria oli Fazerin sininen maitosuklaalevy.

Muistan täsmälleen, missä olin ja mitä tein, kun sain kuulla isäni kuolleen, ajattelin itsekseni, kun tuijotin ikkunasta ulos sysipimeään yöhön. 

Ei varmaankaan ole olemassa kauniimpaa näkyä kuin häissään hehkuva onnellinen morsian.

Kuvat pakottivat minut kohtaamaan hänet. 

"Muistan täsmälleen, missä olin ja mitä tein, kun sain kuulla isäni kuolleen."

Apartheidin nerokkuus oli siinä, että se onnistui saamaan ihmiset, jotka muodostivat väestön ylivoimaisen enemmistön, kääntymään toisiaan vastaan.

Jos katsoisimme tätä hetkeä avaruudesta - tai ei, emme me sieltä näkisi mitään poikkeuksellista, yön reuna olisi liukumassa pois Suomen yltä niin kuin se kerran vuorokaudessa tekee.

This nightmare called multiculturalism. 

Minulla ei ole koskaan ollut niin sanoakseni itku herkässä.

Joskus elämä antaa parastaan ja pahintaan saman päivän aikana. 

Kun Jem-veljeni oli liki kolmetoistavuotias, hänen käsivartensa murtui pahasti kyynärpäästä. 

On olemassa kukka, Silene stenophylla.

He nukkuvat suut auki kohti aurinkoa.

Ori pyrki tamman luo kuin huumaantuneena.

"En muista, missä olin enkä mitä tein, kun sain kuulla isäni kuolleen."

Astun ulos metrosta asemalla, jonka nimeä ei kuuluteta.

Ennen kuin astut sisään, sinun on ymmärrettävä, että 
1. katsominen on teko.

Miesten näkeminen ihmisen oletusarvona on valettu yhteiskunnan perustuksiin.

You Might Also Like

3 comments

  1. Kiehtovia kirjojen aloituksia. Itse poimin kirjoista sitaatteja, mutta en ole oikeastaan koskaan kiinnittänyt huomiota aloitukseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä oli mullekin ensimmäinen kerta, mutta mielenkiintoinen sellainen! Nyt pohdin, pitäisikö tänä vuonna kirjata ylös myös lopetuslauseet. :)

      Poista
  2. Hauska ja mielenkiintoinen kokoelma! Hyvä aloitus on kyllä sellainen, että se saa lukijan tarkkaavaiseksi - nyt tulee hyvä kirja! Tosin eihän se mikään tae ole, on tullut joskus petyttyäkin. /Mari

    VastaaPoista