David Duchovny: Pyhä lehmä

20.10


Mitä tapahtuu, kun Elsie-lehmälle paljastuu totuus tehotuotannosta? Elämä heittää häränpyllyä ja alkaa pakomatkan suunnittelu.

Like, 2016, 207 sivua. 
Alkuteos Holy Cow, 2015. Suomentanut Ilkka Salmenpohja. 

Elsie on ihan tavallinen lehmä. Hän on kolmevuotias ja asuu tilalla yhdessä muiden lehmien ja maatilan eläinten kanssa. Elsien elämä on tavallista: on aamulypsy, laidntamista, iltalypsy, iltasatu ja uni.

Kunnes koittaa suuren paljastuksen päivä.

Elsie ja hänen ystävänsä Mallory päättävät lähteä moikkaamaan sonneja. He karkaavat aitauksestaan ja epäonnisen sattumuksen ansiosta Elsie saa tietää totuuden siitä, mitä lehmille lopulta tapahtuu. Ne syödään. Sitä kohtaloa Elsie ei halua, joten hän päättää paeta. Kohteena on Intia, sillä siellä lehmä on pyhä. Matkalle mukaan tuppautuvat sika Salom ja kalkkuna Tom.

Nokkava kalkkuna näytti iskevän silmää ja alkoi sitten nakuttaa kännykkää kiihkeästi kuin koulutyttö pulpettinsa piilossa. Ei aikaakaan, kun hän oli loihtinut esiin säätiedot, reittiohjeet ja Uber-taksipalvelun. Lopuksi hän vielä näytti, miten kännykkää voi käyttää Siri-puheentunnistusohjelman avulla. Nielaisin ja yritin peittää riemuni. 

Kuulostaako erikoiselta? Sitä kirja todella on, mutta tarjoaakin omituisuutensa vuoksi hauskaa vaihtelua vakavampien romanien väliin. Minulla kesti hetken ennen kuin pystyin uppoutumaan lehmän mielenmaisemaan ja ylipäätään sulattamaan sen, että päähenkilö on lehmä. Kun onnistuin tässä, kirja imaisi mukaansa ja sen luki nopeasti.

Pyhä lehmä on kirjoitettu niin kuin kirja olisi Elsie-lehmän kirjoittama. Välillä hän käy kirjassa sananvaihtoa kustannustoimittajansa kanssa, välillä teksti taas etenee elokuvakäsikirjoituksen muodossa - sillä pitäähän tällaisesta reissusta nyt Hollywood-elokuva tehdä. Tarina ei ole missään määrin uskottava, mutta ei tarvitsekaan.

Kirja onnistuu olemaan hauska, ainakin suurimman osan ajasta. Teksti on ajoittain hyvinkin hulvatonta ja kieltä käytetään hienosti. Suomentaja Ilkka Salmenpohja on tehnyt hyvää työtä!

Mistä löytäisin lentokoneen? Kaupungista. Miten pitkä matka kaupunkiin on? Noin kahdeksankymmentä kilometriä. Se on kävelymatka. Jos pääsisin kaupunkiin, löytäisin lentokentän, jos pääsisin lentokentälle, löytäisin Intiaan lähtevän lentokoneen, ja jos löytäisin Intiaan lähtevän koneen, hyppäisin sen kyytiin. Tiedostin, että suunnitelmassa oli monta jos-sanaa, mutta se ei suinkaan ollut mahdoton. 

Hauskuuden ja villin tarinan lisäksi lehmän suhun on ujutettu myös viisauksia. Kirjassa muistutetaan, että koskaan ei ole liian myöhäistä. Toisaalta siinä todetaan, että aina kun jätämme jotain taaksemme, se tuntuu arvokkaammalta kuin koskaan aiemmin. Samalla kirja saa ajattelemaan ihmisen ja eläimen suhdetta ja ehkä myös sitä, mitä lehmien (ja muiden eläinten) päässä oikeasti liikkuu. Tuntui vähän väärältä syödä grillimakkaraa samalla, kun luki tätä kirjaa...

Minä, minä en ole enää mykkä laumasielu. Olen lehmä, jolla on asiaa.

Kirjan kirjoittaja David Duchovny on tuttu Salaisista kansioista, Californicationista ja lukuisista elokuvarooleista.

Kirjan ovat lukeneet myös muun muassa: 

  • Sivutiellä-blogin Sirri, jossa kirja herätti monenlaisia ajatuksia. 
  • Hurja Hassu Lukija -blogin Jassu, jonka mielestä teos oli oivaltava ja ihan viihdyttävä. 
  • Donna mobilen kirjat -blogin Leena, jonka mielestä kirja oli pitkitetty vitsi. 

You Might Also Like

2 comments

  1. Kuulostaa hauskalta kirjalta, joka tavallaan laittaa myös pohtimaan omia arvoja ruokailutottumusten suhteen! Täytyy laittaa muistiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä - juuri tuollainen tämä on. Kirjassa oli huumorin ja taustalla olevan sanoman lisäksi sopivasti satuhenkisyyttä, joten toimi ainakin minulle. Ja sopii mainiosti kesälukemiseksi. :)

      Poista